Ero sivun ”Kiillegneissi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korvasi mallineet: Tynkä/Elintarvikkeet, Tynkä/Esihistoria, Tynkä/Hirmuliskot, Tynkä/Geologia, Tynkä/Intia, Tynkä/Kissäeläin; kosmeettisia muutoksia
lähteitä (lähteistystalkoot), selkeämmin: on gneissin yleinen tyyppi, maakuntakivenä Keski-Pohjanmaana
Rivi 1:
'''Kiillegneissi''' on eräs yleinen [[gneissi]]n tyyppi. Gneissien mineraalikoostumus ratkaisee, mitä lisämääreitä gneissin nimeen tulee. Kiillegneissi on rakenteeltaan hiukan liuskeinen gneissi. Sen tummista mineraaleista pääosa on [[biotiitti]]a eli tummaa kiillettä, jonka lisäksi mukana on [[maasälpä]]ä, [[kvartsi]]a ja [[muskoviitti]]a. Näiden mineraalien suhteet voivat vaihdella paljonkin. Kiillegneissin väri vaihtelee mineraalikoostumuksen mukaan harmaasta mustaan.<ref name="geologia.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/metamorfisten-kivien-luokittelu| Nimeke = Metamorfisten kivien luokittelu | Tekijä = Mikko Turunen | Julkaisu = geologia.fi-sivusto | Julkaisija = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016| Selite = }} </ref>
'''Kiillegneissi ''' on [[metamorfiset kivilajit|metamorfista kiveä]], jossa [[savikivi]] on muuttunut liuskeiseksi jouduttuaan maankuorten liikkeiden yhteydessä kovan paineen ja lämpötilanmuutosten alaiseksi. Kiilleliuske halkeaa yhdensuuntaisiksi laatoiksi. Kiveä käytetään rakennusten pinnoissa ja pihalaattoina. Varsinkin 1950-luvulla rakennusten sokkelien pinnoittaminen liuskekivillä oli muodissa. Helsingin [[Roihuvuori|Roihuvuoressa]] toimi aikoinaan kiilleliuskelouhos.
 
{{Tynkä/Tiede}}
Kiillegneissi on syntytavaltaan [[metamorfiset kivilajit|metamorfista kiveä]]. Maankuorten liikkeiden yhteydessä on syntynyt kova paine ja lämpötila, jolloin sedimentti- ja magmakivilajit ovat muuttuneet rakenteeltaan liuskaiseksi. Alkuperäisenä, metamorfoosia edeltävänä kivilajina on [[savikivi]]. Kiilleliuske halkeaa yhdensuuntaisiksi laatoiksi. Kiillegneissiä onkin luonnehdittu rakenteeltaan heikoimmaksi gneissityypiksi.<ref name="kaiva.fi">{{Verkkoviite | Osoite =http://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/ | Nimike= Kivilajien jaottelu ja syntytavat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisija = kaiva.fi-sivusto kaivannaistietoa kaikille | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016| Selite = }}</ref><ref name="merenkurkku">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.merenkurkku.fi/assets/Suomi---pdf/Opetusmateriaalia/Teema-1-Peruskallio/Korkearannikkofakta9.pdf | Nimeke = Teema 1. Korkea ja matala rannikko - Faktat P9. Gneissi | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maailmanperintö yhteistyössä 63°N | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 19.7.2016| Selite = Botnia-Atlantica Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö }} </ref>
 
Kiveä käytetään rakennusten pinnoissa ja pihalaattoina. Varsinkin 1950-luvulla rakennusten sokkelien pinnoittaminen liuskekivillä oli muodissa.
 
[[Keski-Pohjanmaa]]n [[maakuntakivi]] on gneissi ja maakunnan kallioperän yleisin gneissityyppi on kiillegneissi. Alueen kiillegneissi on tyypillisesti väriltään harmaa tai punertava, raitainen ja liuskeinen kivi. Siinä paksummat karkearakeiset kerrokset vuorottelevat ohuiden, hienorakeisten kerrosten kanssa. Punertavat [[graniitti]]set suonet ovat suhteellisen yleisiä. Kiillegneississä on voi olla sormenpään kokoisia, vaaleita, alumiinirikkaiden mineraalien muodostamia kyhmyjä.<ref name="GTK-Keski-Pohjanmaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/keski-pohjanmaa.html| Nimeke = Maakuntakivet: Keski-Pohjanmaa - Gneissi| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus| Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016| Selite = }} </ref>
 
Esimerkiksi Helsingin [[Roihuvuori|Roihuvuoressa]] toimi aikoinaan kiilleliuskelouhos.
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Metamorfiset kivilajit]]