Ero sivun ”Tuusulanjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järviwiki ja toinen lähde |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
Tuusulanjärven laskujoki [[Tuusulanjoki]] alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee [[Vantaanjoki|Vantaanjokeen]]. Lännestä Tuusulanjärveen laskee [[Rusutjärvi|Rusutjärvestä]] alkava Haukkaoja.
Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan [[Rantatie (Tuusula)|Rantatie]], joka aikoinaan oli osa [[Helsinki|Helsingistä]] [[Lahti|Lahteen]] johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]] ja [[Eero Järnefelt]], ja alueelle muodostuikin huomattava [[Tuusulanjärven taiteilijayhteisö]]. Pekka Halosen asuintalo [[Halosenniemi]] sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita. ▼
Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä.
Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.▼
Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt [[rehevöityminen|rehevöitymään]], koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista [[lannoite|lannoitteet]] pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella.
==Historia==
Tuusulanjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa [[maanjäristys|maanjäristyksessä]] syntynyttä laaksoa, johon kuuluu myös [[Pitkäjärvi (Espoo)|Espoon Pitkäjärvi]]. Monista Suomen järvistä poiketen Tuusulanjärvi ei siis ole [[Veiksel-jääkausi|jääkautista]] perua. Nykyinen järvi alkoi kuroutua irti siihen yltäneestä [[vuono]]sta noin 9000 vuotta sitten.<ref name=hist>[http://www.tuusulanjarvi.org/historia/ Historia] Tuusulanjarvi.org</ref>
▲Tuusulanjoen alkupäässä sekä järven etelä- ja länsipuolella on merkkejä jo varhais[[kivikausi|kivikautisesta]] asutuksesta, mutta pysyvä asutus alkoi vasta 1300-luvulla. Ensimmäinen kylä lienee järven rannalle sijoittunut Vanhakylä.<ref name=hist/> Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Kauk-<ref name=hist/> tai Pitkäjärveksi{{lähde}} sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi
▲Tuusulanjärven itärantaa
Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen [[limnologia]]n professori [[Heikki Järnefelt]], Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.<ref>[https://web.archive.org/web/20070929084609/http://www.tuusulanjarvi.org/?p=tutkimus&l=fi Jaakko Syrjämäki, Järveä tutkittu jo vuosisata.] Tuusulanjarvi.org</ref>
| |||