Ero sivun ”Syntymäpäivä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.22.129 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ZacheBot tekemään versioon.
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p Kirjoitusvirheitä korjattu
Rivi 1:
[[Kuva:Birthday cake.jpg|thumb|250px|Syntymäpäiväkakku]]
 
'''Syntymäpäivä''' voi tarkoittaa joko päivää, jolloin ihminen on [[synnytys|syntynyt]], tai toisaalta tuon päivän vuosipäivää. Se toistuu jokaisella ihmisellä kerran vuodessa tiettynä päivämääränä, poislukienpois lukien karkauspäivänä ([[29. helmikuuta]]) syntyneet, joilla syntymäpäivä on (lähes) joka neljäs vuosi. Useissa kulttuureissa on tavallista juhlia syntymäpäiviä esimerkiksi antamalla lahjoja syntymäpäiväänsä juhlivalle henkilölle, syömällä kakkua ja kutsumalla vieraita kylään. Tämä juhlintatapa on käytössä erityisesti lapsilla.
 
Syntymäpäiväänsä juhlivan henkilön sanotaan usein ''täyttävän vuosia''. Merkittäviä ikiä ovat ensimmäiset ikävuodet, täysi-ikäisyyden saavuttaminen 18-vuotiaana ja vanha täysi-ikäisyyden saavuttaminen 21-vuotiaana.
 
Erityisen merkittävinä on vanhastaan pidetty 50-, 60- ja 70- vuotispäiviä sekä 75 vuoden iästä lähtien joka viidettä syntymäpäivää. Monet [[sanomalehti|sanoma-]] ja [[aikakauslehti|aikakauslehdet]] julkaisevat ilmoituksia näitä syntymäpäiviä viettävistä ihmisistä sekä usein myös syntymäpäivähaastatteluja. Ilmoitus voi olla samalla myös yleinen kutsu syntymäpäivävastaanotolle. Yleinen kiertoilmaus sille, ettei järjestä vastaanottoa, on ”viettää syntymäpäiväänsä matkoilla”.
 
[[Kakku|Syntymäpäiväkakulla]] on erityinen merkitys etenkin lapselle. Kakussa voi olla kynttilöitä, etenkin lapsella saman verran kuin ikävuosia. Länsimaissa on tapana, että päivänsankari yrittää puhaltaa kaikki kynttilät sammuksiin yhdellä puhalluksella. Ennen kynttilöiden puhallusta syntymäpäivän viettäjälle usein lauletaan ''Happy Birthday to You'' tai Suomessa siitä oma versionsa ''[[Paljon onnea vaan]]'', ja yleensä niin, ettei itse syntymäpäivän viettäjä osallistu siihen.
Rivi 23:
=== Varhaiskristillinen arvostelu ja sen vaikutukset ===
 
Varhaisten [[kristinusko|kristittyjen]] keskuudessa syntymäpäivien vietto sai osakseen myös arvostelua. Erityisen ankarasti sitä arvosteli muun muassa kirkkoisä [[Origenes]].<ref name=Vilkuna>{{kirjaviite | Tekijä = Kustaa Vilkuna | Nimeke = SuuiSuuri nimipäiväkalenteri | Sivu = 9–10 | Luku = Kenen nimipäivä ja miksi? | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1969}}</ref> Hänen mukaansa kyseessä oli [[pakana]]llinen tapa, sillä ainoat henkilöt, joiden [[Raamattu]] mainitsee viettäneen syntymäpäiväänsä, olivat pakanoita kuten [[Muinainen Egypti|Egyptin]] [[faarao]]t<ref>esim. {{raamatunpaikka|1. Moos. 40:20}}</ref> sekä kuningas [[Herodes Antipas]]<ref>{{raamatunpaikka|Matt. 4:3-12}}</ref><ref>{{raamatunpaikka|Mark. 6:17-29}}</ref> Lisäksi Origenes oli sitä mieltä, että koska ihminen syntyy [[perisynti|perisynnin]] saastuttamana, ei ihmisen syntymä ole juhlimisen arvoinen tapahtuma.<ref name=Vilkuna />
 
Varsinkin viimeksi mainitun perustelun kirkonmiehen ottivat vakavasti, ja se johtikin siihen, että kirkollisiksi juhlapäiviksi hyväksyttiin vain kolmen henkilön syntymäpäivät, nimittäin [[Jeesus|Jeesuksen]] ja [[Neitsyt Maria]]n, joiden katsottiin syntyneen ilman perisyntiä,<ref name=Vilkuna /><ref>{{raamatunpaikka|Luuk. 1:13-15}}</ref>. Näiden henkilöiden todellisia syntymäpäiviä ei tosin tunneta, mutta jo 300-luvulla Jeesuksen syntymän juhlapäivää alettiin viettää [[25. joulukuuta]] ([[joulu]]), Johannes Kastajan [[24. kesäkuuta]] ([[juhannus]]) ja Marian [[8. syyskuuta]].<ref name=Vilkuna /> Sitä vastoin [[apostoli]]en, [[marttyyri]]en ja [[kirkkoisä|kirkkoisien]] ja myöhemmin muidenkin [[pyhimys]]ten muistopäiviä alettiin viettää heidän kuolinpäivinään, jolloin heidän katsottiin syntyneen synneistä puhdistuneina uuteen, iankaikkiseen elämään taivaassa.<ref name=Vilkuna /> Näistä pyhimysten muistopäivistä ovat saaneet alkunsa myös [[nimipäivä]].<ref name=Vilkuna />