Ero sivun ”Daavidintähti” versioiden välillä

Daavidintähden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Arkeologisia todisteita sen käytöstä [[Palestiina|Palestiinassa]] kuningas [[Daavid]]in aikana tai paljon myöhemminkään ei ole. Kuusikannan sijaan vanhoissa juutalaisissa amuleteissa esiintyi usein [[pentagrammi|viisikanta]]. [[Italia]]laiselta hautausmaalta on löytynyt daavidintähti juutalaisesta [[hautakivi|hautakivestä]], joka voi olla peräisin [[200-luku|200-luvulta]]. Varhaisin juutalainen kirjallinen lähde, joka mainitsee tähden, on [[1100-luku|1100-luvulta]].<ref name="jewish encyclopedia">{{Verkkoviite | Tekijä=Jacobs, Joseph & Blau, Ludwig | Nimeke=Magen Dawid | Osoite=http://www.jewishencyclopedia.com/view.jsp?artid=38&letter=M&search=magen%20david | Julkaisija=Jewish Encyclopedia | Luettu=10.11.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> Myös eräs vuodelta [[1307]] peräisin oleva [[Tanakh]]-käsikirjoitus on koristeltu daavidintähdellä. Sitä käytettiin aluksi luultavasti [[synagoga|synagogien]] koristeluun. Kirjaimellinen nimi daavidinkilpi juontuu tähden muodosta, jonka voidaan katsoa muodostavan suojelevan kilven. Heksagrammia ovat käyttäneet myös muut kulttuurit jo kauan ennen juutalaisia.

 

Vuonna [[1354]] [[Böömi]]n kuningas [[Kaarle IV (keisari)|Kaarle IV]] antoi [[Praha]]n juutalaisille punaisen [[lippu|lipun]], jossa oli sekä daavidintähti että [[Salomon sinetti]] (viisikanta)<ref name="jewish encyclopedia" />. [[Budapest]]in juutalaisten lippu puolestaan oli vuodesta [[1460]] alkaen kaksi daavidintähteä punaisella pohjalla. Ensimmäisessä hepreankielisessä rukouskirjassa, joka painettiin Prahassa vuonna [[1512]], on kannessa suuri daavidintähti. Vuonna [[1648]] juutalaiset saivat jälleen lipun tunnustuksena osallistumisesta kaupungin puolustukseen [[Ruotsi|ruotsalaisia]] vastaan. Tässä lipussa oli punaisella pohjalla keltainen daavidintähti.