Ero sivun ”Vilna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: WP:EI#Wikipedia_ei_ole_sekalainen_kokoelma_tietoa: toimimattomia linkkejä yms pois |
p →Historia: kh |
||
Rivi 189:
[[Vilnan historia|Vilnan kirjoitettu historiallinen aika]] alkaa lähteissä vuonna [[1323]], [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnan]] pääkaupunkina. Vuonna [[1387]] [[Liettuan suuriruhtinas]] [[Vladislav II Jagello]] myönsi Vilnalle [[Magdeburgin kaupunginoikeudet]]. Vuodesta 1569 Vilna oli osa [[Puola-Liettua]]a ja kasvavan puolalaisen vaikutuksen alaisena Puolan viimeiseen jakoon [[1795]] asti. Siitä muodostui varsinkin 1597 perustetun [[Vilnan yliopisto|yliopistonsa]] ansiosta valtakunnan johtava kulttuurikeskus.
Vuodesta 1795 kaupunki kuului [[Venäjän keisarikunta]]an [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan saakka]].
Syyskuusta 1915 tammikuuhun 1919 oli kaupunki saksalaisten joukkojen miehittämä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Senn, Alfred Erich | Nimeke = The great powers Lithuania and the Vilna question 1920-1920 | Vuosi = 1966 | Luku = I. Strange Nations and Unusual Clothes | Sivu = 1 | Julkaisupaikka = [[Leiden]] | Julkaisija = Brill, E. J. | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Liettuan itsenäistyessä 1918 Vilnan asema jäi kiistanalaiseksi. Lopulta [[1922]] kaupunki jäi Puolan puolelle [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] saakka. Sodan alkuvaiheessa syyskuussa 1939 [[Natsi-Saksa|Saksa]] ja [[Neuvostoliitto]] lyhyessä ajoissa [[Puolan offensiivi|miehittivät Puolan]] ja jakoivat sen keskenään. Tällöin Vilna joutui Neuvostoliitolle. Jo saman vuoden lokakuussa kaupunki luovutettiin Liettualle samalla, kun maahan perustettiin neuvostoliittolaisia varuskuntia.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn) | Sivu = 2295 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref> Seuraavana vuonna Neuvostoliitto liitti itseensä koko Liettuan, myös Vilnan. Vuosina 1941–1945 alue oli Saksan miehittämä. Sodan jälkeen siitä tuli Liettuan pääkaupunki [[Neuvostoliitto]]on kuuluneessa Liettuan neuvostotasavallassa vuosina
Toiseen maailmansotaan asti Vilna oli pitkälti puolalais-juutalainen kaupunki. Saksalaisten vuonna 1916 tekemän väestönlaskennan mukaan Vilnan asukkaista puolalaisia oli 54,7 %, juutalaisia 41,5 %, liettualaisia 2,1 % , venäläisiä 1,6 % , valkovenäläisiä 0,4 % , saksalaisia 0,6 % . Puolalaisten vuonna 1931 tekemän väestönlaskennan mukaan puolalaisia oli 65,9 %, juutalaisia 28 %, venäläisiä 3,8 %, valkovenäläisiä 0,9 %, liettualaisia 0,8 %, saksalaisia 0,3 % ja ukrainalaisia 0,1 %.{{lähde|Milloin alkoi tämä puolalais-juutalainen aikakausi? Miehittäjien ja sotilaiden vaikutus väestöön ja laskennan kirjauksiin? Suuriruhtinaskunnan aikaan ja vielä 1800-luvun lopulla seudulla oli erittäin runsaasti valkovenäläisiä.}}
| |||