Ero sivun ”William Thomson” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty linkki transatlanttisiin lennätinkaapeleihin
p fix
Rivi 6:
| kuvateksti =
| syntymäaika = [[26. kesäkuuta]] [[1824]]
| syntymäpaikka =[[Belfast]], [[Irlanti]] (nyk.nykyinen [[Pohjois-Irlanti]])
| kuolinaika =[[17. joulukuuta]] [[1907]]
| kuolinpaikka =[[Netherhall]], [[Skotlanti]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]]
| asuinpaikat =
| asuinpaikat ={{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} Yhdistynyt kuningaskunta
| kansalaisuus ={{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} Brittiläinen
| sukujuuret =
| tutkimusalue = [[fysiikka]]
| instituutti = [[Glasgow'nGlasgow’n yliopisto]]
| alma mater = [[Cambridgen yliopisto]]
| ohjaaja = [[William Hopkins]]
Rivi 23:
| alaviitteet =
}}
'''William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin''' (tunnetaan paremmin nimellä '''lordi Kelvin'''; [[26. kesäkuuta]] [[1824]] – [[17. joulukuuta]] [[1907]]) oli brittiläinen [[fyysikko]], matemaatikko, insinööri ja keksijä, joka tunnetaan erityisesti työstään termodynamiikan parissa. Hän tutki myös sähköä ja matemaattista analyysiä. Lisäksi hän oli mukana luomassa [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] periaatteita. Hän on [[1800-luku|1800-luvun]] tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen [[lämpötila]]-asteikon ja sen yksikkö [[kelvin]] on nimetty hänen mukaansa.
 
[[Kuva:River Kelvin and Glasgow University - geograph.org.uk - 1276941.jpg|thumb|left|250px|Kelvin-joki ja Glasgow'nGlasgow’n yliopisto.]]
 
Thomsonin isä oli poikansa syntymän aikoihin tekniikan professori Belfastissa, ja hänestä tuli matematiikan professori Glasgowin yliopistoon. William kävi yliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti. Lukuvuonna 1838-1839 hän luki tähtitiedettä ja kemiaa. Seuraavana lukuvuonna hän luki "luonnonfilosofiaa", nykyiseltä nimeltään fysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Cambridgen yliopisto]]on, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi [[Peterhouse]]n collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan vanhakantaista [[Charles Babbage]]n ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa [[William Hopkins]]in johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatuksiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan Pariisiiin, missä [[Joseph Liouville]] rohkaisi häntä jatkamaan [[Michael Faraday|Faradayn]], [[Charles Augustin de Coulomb|Coulombin]] ja [[Siméon Denis Poisson|Poissonin]] työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan "sähkönesteen"”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Thomson.html | Nimeke = William Thomson (Lord Kelvin) | Tekijä = Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>
 
Kelvin työskenteli [[Glasgow'n yliopisto]]lla vuodesta 1846 alkaen.<ref name="MAC"/> Hän oli professori 1846-1899, dekaani 1901-1903 ja kansleri 1904-1907. Viidenkymmennenkolmen professorivuotensa aikana hän ehti opettaa noin 7000 opiskelijaa, ja julkaista noin 600 tieteellistä artikkelia.<ref name="UG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.universitystory.gla.ac.uk/biography/?id=WH0025&type=P | Nimeke = Sir William Thomson Baron Kelvin of Largs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = University of Glasgow | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref>
Rivi 67:
{{Commons-rivi|William Thomson|William Thomson}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Thomson, William}}
[[Luokka:Brittiläiset fyysikot]]
[[Luokka:Brittiläiset insinöörit]]