Ero sivun ”Artturi Järviluoma” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 23:
==Elämänvaiheita==
Järviluoma kävi [[Vaasan lyseon lukio|Vaasan Lyseota]]
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.<ref>[http://www2.6net.fi/alavus/apo/j%C3%A4rviluoma.htm Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.]</ref> Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli [[Suomen Näytelmäkirjailijaliitto|Suomen Näytelmäkirjailijaliiton]] perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.<ref>[http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=1&sid=9 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia]</ref> Hän oli mukana [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaslaulajat]] ja [[Suomen Laulu (kuoro)|Suomen Laulussa]] ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka.
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde (1889–1958). Avioliitosta syntyi kaksi lasta: Maire (1911–1998) ja Juha (1915–2001). [[Aili-Salli Ahde-Kjäldman]] oli Järviluoman käly.
Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on
==Keskustelu näytelmän ''Pohjalaisia'' tekijyydestä==
Järviluoman roolia ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]''-näytelmän todellisena kirjoittana on epäilty jo pitkään. Teoksessa on aineksia, jotka ovat Järviluomalle täysin vieraita. Niinpä [[Lapua]]n vuoden 1843 lakiin kuuluva hallitussääntöosa, jonka pykäliä on käsitelty eri puolilla näytelmää, edellyttää, että kirjoittaja on joko syvällisesti perehtynyt mainitun järjestyssäännön toteuttamiseen tai on itse omakohtaisesti elänyt sen vaikutuksen alaisena. Kumpikaan näistä ehdoista ei toteudu Järviluoman kohdalla, joka ei myöskään ole koskaan selvittänyt, mistä ja miten hän on tekstiaineiston näytelmään hankkinut. Ainoastaan kansanlaulujen alkuperän hän on kertonut.
Koska kaikki näytelmän tunnistettavat henkilö- ja paikannimet, monet juonen yksityiskohdat sekä aikalaisilta perusteellisesti kerätty muistitieto paikallistavat teoksen [[Alahärmä]]n [[Härmänkylä]]än ja sen lähiympäristöön sekä siellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneeseen ylioppilaaseen [[Anton Kangas|Anton Kankaaseen]] (1867–1904), on häntä pidettävä näytelmän varsinaisena kirjoittajana. Kankaan nimittäin tiedetään kirjoittaneen näytelmän ''[[Härmäläisiä]]'', jonka alkuperäinen käsikirjoitus on myöhemmin kadonnut tai hävitetty. Järviluoma ei tiettävästi ennen näytelmän julkaisemista ole edes käynyt Härmässä, eikä hänellä ole muutenkaan ollut mahdollisuuksia perehtyä yksityiskohtaisesti kyseisen kylän paikallishistoriaan. Kun Järviluomalle vieras aines kulkee lisäksi läpi koko teoksen, ei häntä siksi voi pitää ''Pohjalaisia''-näytelmän todellisena kirjoittajana.
Härmäläisistä henkilö- ja paikannimistä sekä juonen yksityiskohdista on pääteltävissä, että Artturi Järviluoma on kopioinut haltuunsa
==Vaikutus==
Näytelmä ''Pohjalaisia'' on käännetty usealle kielelle: viroksi, ruotsiksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, ranskaksi, englanniksi ja hollanniksi<ref>Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> sekä saksaksi 1942<ref>[http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tiedot.php?id=4934&merkisto=W Pohjalaisia saksaksi]</ref> ja romaniaksi 1943.<ref>Helsingin Sanomat 9.5.1943.</ref> Se on ilmestynyt kirjana ainakin venäjäksi (1917),<ref>[http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tiedot.php?id=1072&merkisto=E Pohjalaisia venäjäksi.]</ref> viroksi<ref>[http://ester.nlib.ee/record=b1714637~S1*est Pohjalaisia viroksi.]</ref> ja latviaksi.<ref>[http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tiedot.php?id=712&merkisto=E Pohjalaisia latviaksi.]</ref> ''Pohjalaisia'' on esitetty useissa maissa ja myös sodan aikana Unkarissa 1940 ja Romaniassa 1943 sekä itäblokissa DDR:ssä 1957 (nimellä ''Das Dorfgericht'': Das Plauener Stadttheter 13.3.1957).<ref>[http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/leikeltl.htm#J Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
Näytelmää ''Meijeri'' on esitetty vuonna 2009.<ref>[http://www.nayttelijayhdistys.net/index.php?p=1006# Voipaalan kesäteatteri 2009 - Meijeri]</ref>
Suomalaisen elokuva-alan arvostetuin palkinto eli [[Jussi (palkinto)|Jussi]] on saanut esikuvansa ''Pohjalaisia''-näytelmän Jussista.<ref>[http://www.skenet.fi/index.html?menuid=367&aid=934 Jussi 60 vuotta]
==Kunnianosoituksia==
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)<ref>Helsingin kadunnimet 2</ref>, , Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.<ref>Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (
Helsingin Järviluomantie poistuu<ref>[http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2008/Esityslista4/Halke_2008-02-13_Kvsto_04_El.html Helsingin kaupungin esityslistat]</ref> ja tilalle tulee Järviluoman puisto.
|