Ero sivun ”Malminetsintä” versioiden välillä

477 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
→‎Malminetsinnän historiaa Suomessa: Järjestys, tiivistys, päivitys, lähteitä, kielenhuoltoa, wikilinkki.
(→‎Malminetsinnän historiaa Suomessa: Järjestys, tiivistys, päivitys, lähteitä, kielenhuoltoa, wikilinkki.)
 
==Malminetsinnän historiaa Suomessa==
Suuri osa Suomen [[kaivos|kaivoksista]] on saanut alkunsa kansalaisten etsimistälöytämistä ja tutkittavaksi lähettämistä malminäytteistä, joista käytetään yleisesti termiä ''kansannäyte''. Sellaisia on Suomessa kerätty aina [[1730-luku|1730-luvulta]] lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia, että ihmiset ilmoittaisivat erikoisista kivilöydöistä.
Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Perinteinen malminetsintätapa on ollut merkitä karttaan irtolohkareiden esiintymispaikat. Näin karttaan muodostuu niin sanottu ''malmiharava''. Sillä tarkoitetaan [[Jääkausi|jääkauden]] kalliosta irroittamien kivien levinneisyyttä viuhkanmuotoiselle alueelle. Kolmion kärjessä on malmiesiintymän emokallio.
Sellaisia on Suomessa kerätty aina [[1730-luku|1730-luvulta]] lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia, että ihmiset ilmoittaisivat erikoisista kivilöydöistä.
Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä aikoinaan [[Rääkkylä]]n Kivisalmessa, kun kanavarakennustyömaan kaivinkoneen
kuljettaja löysi ison ruosteenvärisen irtokiven. Kuparimalmilöydös johti [[Outokummun kaivos|Outokummun kaivoksen]] perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa.
 
Perinteinen[[Geologian malminetsintätapatutkimuskeskus]] onGTK:n ollut,kansannäytetoimistolle joslähetetään malmilohkareetvuosittain ovattuhansia irtonaisina maastossanäytteitä, merkitäjoista karttaanparhaat paikat, joissa irtolohkareita on esiintynytpalkitaan. NäinVuonna muodostuu2014 karttaanGTK:lle niinlähetettiin sanottunoin ''malmiharava''4000 kansannäytettä.<ref>{{Verkkoviite Sillä tarkoitetaan [[Jääkausi|jääkauden]] kalliostaosoite irroittamien= kivien leviämistä kartionmuotoiselle alueellehttp://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2015&number=675&newsType=PressReleases Kartion| kärjessänimeke on= varsinainenGTK:n malmiesiintymänkansannäytteiden emokallio.pääpalkinto GeologianPoriin tutkimuskeskuksen| GTK:nselite kansannäytetoimistolle= lähetetäänUutisarkisto vuosittain| useitajulkaisu tuhansia= näytteitä,| joistaajankohta parhaat= palkitaan11.12.2015 Vuonna| 2010julkaisija = GTK:lle lähetettiin| 5611viitattu kansannäytettä,= 11.7.2016 }}</ref> aikojenAikojen kuluessa niitä on lähetetty yhteensä noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Ne ovat käynnistäneet yli puolet kaivostoimintaan johtaneista tutkimuksista Suomessa.
 
Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä tehtiin 1908 [[Rääkkylä]]n Kivisalmessa, kun [[ruoppaus]]työmaan kaivinkoneen kuljettaja löysi ison kellertävän irtokiven. Kuparimalmilöydös johti [[Outokummun kaivos|Outokummun kaivoksen]] perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.aarrekaupunki.fi/vanhakaivos/kaivosmuseo/outokummun-kaivosten-historiaa-2/ | nimeke = Outokummun kaivosten historiaa | ajankohta = | julkaisija = Aarrekaupunki Outokumpu | viitattu = 11.7.2016 }}</ref>
 
== Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden kotimaa ==