Ero sivun ”Naisasialiitto Unioni” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(Hs:n uutinen)
'''Naisasialiitto Unioni ry – Kvinnosaksförbundet Unionen rf''' (ent. '''Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf''') on naisten aseman parantamista ajava [[feminismi|feministinen]] järjestö. Unionin jäsenyys on avoin vain naisille. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Naisunionin+kokouksesta+k%C3%A4veli+ulos+30+protestiksi++miehet+eiv%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4se+j%C3%A4seniksi/a1385263459271 | Nimeke = Helsingin Sanomat | Tekijä = Sanoma Oy | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.11.2013 | Kieli = Fin }}</ref> Naisasialiitto Unioni julkaisee [[Tulva (lehti)|Tulva-lehteä]].
 
==Historia==
 
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861&ndash;1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850&ndash;1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853&ndash;1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854&ndash;1937), [[Helmi Tengen]] (1875&ndash;1971), feministi [[Gerda von Mickwitz]] ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865&ndash;1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena [[ajokortti|ajokortin]] Suomessa.
Vuonna 1980 perustettu [[Avoin Naisten Korkeakoulu]] (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa [[Villa Salin]] -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori [[Riitta Jallinoja]]n tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.
 
==Lähteet==
Naisasialiitto Unioni julkaisee [[Tulva (lehti)|Tulva-lehteä]].
{{Viitteet}}
 
Unionin jäsenyys on avoin vain naisille. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Naisunionin+kokouksesta+k%C3%A4veli+ulos+30+protestiksi++miehet+eiv%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4se+j%C3%A4seniksi/a1385263459271 | Nimeke = Helsingin Sanomat | Tekijä = Sanoma Oy | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.11.2013 | Kieli = Fin }}</ref>
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jallinoja, Riitta | Nimeke=Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: Naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana | Selite=Ilmestynyt myös väitöskrijana | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11956-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri | Nimeke=Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-37-4587-2}}
 
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
37 163

muokkausta