Ero sivun ”Harmoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
→Harmoninsoittajia: ja -valmistajia |
||
Rivi 37:
Harmonilla on edelleen merkittävä asema [[Intialainen musiikki|intialaisessa musiikissa]]. Soitin kulkeutui maahan [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] mukana. Pian soittimesta kehitettiin maassa erityinen käsin pumpattava versio, joka sai välittömästi suosiota pohjois-Intian muusikkojen keskuudessa, koska kulttuuriin kuului istuminen lattialla, mihin jalkapoljinversio ei istunut. Soitin oli myös paljon helpompi soittaa kuin siihen asti suosiossa ollut säestyssoitin [[sarangi]]. Toiskätisyys soitettaessa ei myöskään muodostanut ongelmaa, koska intialainen musiikki ei käytä soinnutusta ja yksi käsi riittää melodian soittamiseen. Harmonia käytetään lähes kaikentyyppiseen musiikkiin, lukuun ottamatta Etelä-Intian musiikkia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kksongs.org/harmonium/chapter01.html| Nimeke = Chapter 01: History of the Harmonium| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = KKSongs Harmonium Guide| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Krsna Kirtana Songs| Viitattu = 12.3.2008| Kieli = {{en}}}}</ref>
== Harmoninsoittajia ja -valmistajia ==
Suomalaisia merkittäviä harmoninsoittajia ovat muun muassa [[Kaisu Försti]], [[Arvo Myllykangas]], Toimi Uusitalo ja [[Veli Valo]].<ref name = "MusTietoSK"/> Uudemman polven soittajiin kuuluvat muun muassa [[Timo Alakotila]], [[Eero Grundström]] ja [[Milla Viljamaa]].
Merkittävä suomalainen harmonitehdas oli [[Nummelan harmoonitehdas]], jonka perustajiin kuului Kangasalla [[E. J. Hedénin harmoonitehdas|E. J. Hedénin harmoonitehtaassa]] työskennellyt tehtaan omistajan poika J. E. Hedén..<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/albertinkatu/koivula.htm | Nimeke = Koivula| Ajankohta = 14.1.2003| Julkaisu = Kansalaismuisti| Viitattu = 11.7.2016 }}</ref>
== Lähteet ==
| |||