Avaa päävalikko

Muutokset

1 086 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
 
Keskeisin ”Leinon vankeja” yhdistänyt piirre oli etninen venäläisyys ja toiminta valkoisissa venäläisjärjestöissä. Tämän vuoksi [[Suomen venäläiset]] pelkäsivät tapauksen olevan vain lähtölaukaus muidenkin venäläisemigranttien luovutukselle Neuvostoliittoon.<ref name="Kauppala38" /> Tällaista ei kuitenkaan tapahtunut.
 
Unto Boman (myöh. Parvilahti) poikkesi muista luovutetuista sikäli, että hän oli joukon ainoana palvellut [[Hitlerin Saksa]]n asevoimissa. Boris Björkelundin ohella hän oli luovutetuista myös ainoa syntyperäinen Suomen kansalainen. Boman oli liittynyt [[suomalainen SS-pataljoona|suomalaiseen SS-pataljoonaan]] kesällä 1941 ja osallistunut Saksan itärintaman taisteluihin [[Ukraina]]ssa, josta hän oli jo melko pian siirtynyt [[Berliini]]in. Suomalaisten SS-miesten pääosan palattua kotimaahan kesällä 1943 Boman jäi muutaman muun vapaaehtoisen kanssa Berliiniin hoitamaan suomalaisten asioita. Boman itse palasi Suomeen vasta syyskuun alussa 1944, minkä jälkeen hänet suljettiin heti [[turvasäilö]]ön.<ref>Vettenniemi 2004, s. 349–351.</ref> Tutkija Erkki Vettenniemi on päätellyt Bomanin päätyneen valvontakomission haaviin keväällä 1945 sen vuoksi, että hän oli näkyvin [[SS]]-johdon kanssa veljeillyt suomalainen kansallissosialisti, minkä lisäksi hänellä arveltiin olevan sisäpiirin tietoa Berliinistä.<ref>Vettenniemi 2004, s. 373.</ref>
 
== Vankien kohtalo Neuvostoliitossa ==
41 138

muokkausta