Ero sivun ”Haymarketin tapaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Adelman-lähteen URLin päivitys.
p fix
Rivi 6:
Haymarketin yhteenoton taustalla oli työläisten vaatimus kahdeksantuntisesta työpäivästä, jota oli Chicagossa vaadittu jo vuodesta 1867 lähtien. Joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa siihen siirryttiin tietyillä ammattialoilla jo 1860- ja 1870-lukujen aikana, mutta Chicagossa ajatus voimistui vasta 1880-luvulle tultaessa. Vuonna 1884 kaupungissa järjestettiin valtakunnallinen ammattiliittojen kokous, joka päätti 1. toukokuuta 1886 käynnistää maanlaajuisen kahdeksan tunnin työaikaa vaativan liikkeen. Vuosina 1884–1886 oli tarkoitus selvittää työläisten mielipiteitä asiasta ja muita työolojen parantamiseen liittyviä kysymyksiä kuten [[lapsityö]]voiman käyttöä. Kampanjaa varten tehtiin aiheeseen liittyviä lauluja ja keksittiin iskulauseita, joista tunnetuimmaksi muodostui ”Eight Hours for Work, Eight Hours for Rest, Eight Hours for What We Will!” (”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia lepoa, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa!”). Mukana oli maltillisia sosialisteja, radikaaleja anarkisteja ja osa oikeistolaisen [[Knights of Labor]] -työväenjärjestön jäsenistöstä, vaikka sen puheenjohtaja [[Terence V. Powderly]] kieltäytyikin osallistumasta.<ref name=adelman>[http://www.illinoislaborhistory.org/the-haymarket-affair/ Adelman, William J.: ”The Story of the Haymarket Affair”] Illinois Labor History Society. Viitattu 2.1.2015.</ref>
 
[[Tiedosto:HaymarketRiot-Harpers.jpg|thumb|”Totuuden hetki”, [[Samuel Fielden]] pitämässä palopuhetta mellakoiden alkaessa. Harper’s Weeklyssä 1886 julkaistu Thure de Thulstropin puupiirros H. Jeannetten luonnoksen mukaan.<ref>[http://www.chicagohistory.org/dramas/act2/tragedyEnacted/momentOfTruth_f.htm Moment of Truth] ChigagohistoryChicagohistory.org. Viitattu 28.1.2015</ref>]]
Kahdeksan tunnin työaikaa vaativan liikkeen johtohahmoksi nousi Chicagossa sanomalehtimies [[Albert Parsons]], aikaisemmin [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaaneissa]] ja [[Sosialidemokratia|sosialidemokraateissa]] vaikuttanut anarkisti. Merkittävässä asemassa oli myös Parsonsin toimittajana työskennellyt puoliso [[Lucy Parsons]]. Lauantaina 1. toukokuuta 1886 he johtivat yli 80&nbsp;000 osallistujan marssia läpi kaupungin pääkadun Michigan Avenuen. Osa työnantajista suostui allekirjoittamaan vaatimukset jo tämän ensimmäisen mielenosoituksen jälkeen. Seuraavana päivänä Albert Parsons matkusti mielenosoitukseen [[Ohio]]n [[Cincinnati]]in ja Lucy Parsons puolestaan osallistui Chicagossa järjestettyyn 35&nbsp;000 osallistujan marssiin.<ref name=adelman/>