Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kieliasu, esittelykappale |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p fix |
||
Rivi 7:
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|12|11|1863|10|10|1945}}
| kuolinpaikka = [[Vihti]]
| kansallisuus =
| ala = [[
| taidesuuntaus =
| kuuluisat_työt = ''Heränneitä'' (1900), palkittu Pariisin maailmannäyttelyssä
| palkinnot =
| allekirjoitus =
}}
'''Wendla ”Venny” Irene Soldan-Brofeldt''' ([[2. marraskuuta]] [[1863]] [[Helsinki]]
▲'''Wendla ”Venny” Irene Soldan-Brofeldt''' ([[2. marraskuuta]] [[1863]] [[Helsinki]] – [[10. lokakuuta]] [[1945]] [[Lohja]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=433&year=1900 | Nimeke = SOLDAN-BROFELDT, Vendla Irene (VENNY) | Julkaisu = kuvataiteilijamatrikkeli.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Taiteilijaseura | Viitattu = 5.10.2012}}</ref><ref name="ee1">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm | Nimeke = Venny Soldan-Brofeldt | Julkaisu = yle.fi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.10.2012}}</ref> oli suomalainen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun [[kuvataiteilija]] ja [[taidemaalari]]. Lisäksi hän oli [[koru]]suunnittelija ja -muotoilija. Hän teki [[taideteollisuus|taideteollisuuden]] käyttöön [[kamee]]koruja ja myös puu- ja paperi[[veistos|veistoksia]]. Lisäksi hän kuvitti lastenkirjoja.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 96</ref>
Soldan-Brofeldtin maalausten aiheet olivat kodinläheisiä. Maalaukset kuvasivat lapsia, meri- ja rantamaisemia.
Soldan-Brofeldt oli myös aktiivinen naisasianainen. Hänen aloitteestaan syntyi muun muassa [[Taidetta kouluille -yhdistys]] vuonna 1906. Hän oli mukana keskusteluklubissa, josta myöhemmin muodostui [[Unioni Naisasialiitto Suomessa]] r.y.<ref name="KV–EK_83, 332">Kaija Valkonen – Elina Koivunen:
Soldan-Brofeldt oli naimisissa kirjailija [[Juhani Aho]]n kanssa. Hän kuoli vähän alle 82-vuotiaana, sisarussarjansa viimeisenä.
Rivi 28 ⟶ 27:
Wendla, Venny Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli [[Suomen Rahapaja]]n johtaja [[August Fredrik Soldan]] (1817–1885) ja äitinsä [[saksalaiset|saksa]]laissyntyinen Marie Müller (1837–1927). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä.<ref name="ee1"/> Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö. Hänen ensimmäinen sanansakin oli ”pappa”. Venny kirjasi päiväkirjoihinsa 1936–1941 isänsä antamia opetuksia. Listasta ”Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä” löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe, voi pysyy kylmänä. Ohjeista löytyy myös kohta ”katso peiliin – ja naura”. Isä kasvatti ’variksenpoikiaan’, kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi [[Johann Friedrich Herbart]]in oppien mukaan ja suhtautui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, ”rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken”. Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. Ajan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että Augusti kasvatti lapsensa liian vapaasti.<ref name="Riitta Konttinen_18–19">Riitta Konttinen s. 18–19</ref>
Venny oli pikkusiskoaan [[Tilly Soldan|Tillyä]], joka tuli suuresti vaikuttamaan hänen elämäänsä, kymmenen vuotta vanhempi.<ref name="KV–EK_83" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 83
== Taideopinnot ja työskentely ulkomailla ==
Rivi 34 ⟶ 33:
Venny kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulua ja opiskeli myös Pietarissa ja Pariisissa. Vuosina 1880–1884 hän opiskeli piirtämistä [[Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Helsingissä. Hän sai myös yksityisopetusta [[Maria Wiik]]iltä ja opiskeli maalausta Stieglitzin opistossa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa 1883–1885. Pariisissa hän opiskeli [[Académie Colarossi]]ssa useaan otteeseen 1880-luvun jälkipuoliskolla.
Soldan-Brofeldt matkusti opintomatkalle sekä [[Espanja]]an että [[Italia]]an. Matkarahat hän hankki jäljentämällä klassikkomaalauksia, jotka tuohon aikaan menivät hyvin kaupaksi. Palattuaan [[Helsinki]]in hän toimi taideopettajana.<ref name="KV–EK_96" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 96.</ref>
== Tutustuminen Juhani Ahoon ==
Syksyn 1889 ja kevään 1890 sekä Venny Soldan että Juhani Aho asuivat molemmat Pariisissa kuitenkaan vielä tapaamatta toisiaan. Syystalvella 1890 Venny Soldan ja Juhani Aho tutustuivat toisiinsa taiteilija [[Anna Sahlstén]]in ateljeekutsuilla Helsingissä. Rakastuminen tapahtui Kansanvalistusseuran järjestämillä Kuopion laulujuhlilla. Venny jäi Kuopioon maalaamaan [[Minna Canth]]in muotokuvaa, josta ei tullut oikein näköistä, koska Vennyn ajatukset olivat Juhani Ahossa. Nuoret seurustelivat innokkaasti koko muotokuvamaalausprosessin ajan käyden teatterissa, konserteissa ja samoillen Puijolla, Niuvanniemellä ja Rönön saarella. ”Lähes ummikkoruotsalaisesta pääkaupunkiseutulaisesta kosmopoliitista oli nuorsuomalaisten suomenmielinen kellokas löytänyt etsimänsä”<ref name="KV–EK_86" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 86.</ref>. Häämatkan he tekivät Pietariin. Ensimmäinen talviasunto oli [[Ullanlinna]]n kylpylässä, missä vuokra oli talvella halpa. Tuttavapiiriin kuuluivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Arvid Järnefelt]] ja koko [[Nuori Suomi|Nuoren Suomen]] ryhmä – [[Kasimir Leino]], [[Werner Söderhjelm]]. [[Albert Edelfelt]], [[Axel Gallén]] ja [[Eero Järnefelt]], joista myöhemmin muodostui [[Symposion]]-piiri.<ref name="KV–EK_87" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 87.</ref>
Aikalaiset pitivät häntä liian [[boheemi]]na. [[Minna Canth]] muun muassa sanoo Venny Soldanista ja tämän pukeutumisesta: ”Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna.”
== Avioliitto Juhani Ahon kanssa ==
Rivi 47 ⟶ 46:
Nuoripari vietti vapaata ”kiertolaiselämää” asuen välillä ulkomailla, milloin Iisalmen pappilassa ja milloin missäkin. Vakiintuminen alkoi vasta, kun Venny tuli raskaaksi. He muuttivat Hausjärvelle 1895, missä pian naapureina asui vanhoja ystäviä kuten Werner Söderhjelm. [[J. H. Erkko]], [[Paavo Cajander]], [[Magnus Enckell]] sekä Saimi ja [[Eero Järnefelt]].<ref name="KV–EK_87"/>
[[Hausjärvi|Hausjärvellä]] [[Kalkkeen kylä]]ssä syntyi esikoislapsi, [[Heikki Aho|Heikki Taavetti]] 29. toukokuuta 1895. Sisareensa Tillyyn Vennyllä oli ambivalentti suhde: hän rakasti siskoaan hyvin paljon ja tarvitsi tätä avuksi kotitöissä, mutta hän huomasi kyllä sisarensa ja miehensä välisen kovin läheisen kanssakäymisen. Syksyllä 1896 Venny lähti [[Berliini]]in stipendimatkalle tutustumaan uusiin seinävaatteisiin ja kudottuihin tapetteihin. Vennyn pikkusisar Tilly Soldan oli asunut Brofeldteilla toipilasaikanaan ja suhde Juhani Ahon, tuohon aikaan vielä Johannes Brofeldt, ja Tillyn välillä kehittyi niin pitkälle, ettei siitä ollut paluuta. Venny ei kiirehtinyt Suomeen tuloaan, koska hän uskoi ”Jussin”, miehensä ja pikkusiskonsa, joka oli pikku hiljaa vahvistumassa sairaudestaan, hoitavan hyvin vuoden vanhaa Heikkiä.<ref name="KV–EK_79" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen, s. 79.</ref>
Perhekriisin selvittämiseksi sovittiin sitten, että Juhani Aho lähtee kevättalveksi Pariisiin tutkimaan tunteitaan ja Venny-vaimo jää Hausjärvelle. Venny ei kuitenkaan katkaissut välejä sisareensa, johon hän oli hyvin kiintynyt. Hän halusi myös säilyttää avioliittonsa Jussin kanssa. Tapahtumien taustoista ei kerrottu ulkopuolisille. Tilly taas matkusti terveyttään hoitamaan [[Sveitsi]]in. Tilly ja Jussi tapasivat Sveitsissä, mutta tällöin mies oli jo päättänyt palata vaimonsa luo. Tilly pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. Venny ja Jussi saivat toisen lapsen, pojan nimeltä [[Antti Aho|Antti Juhani]], joka syntyi 29. syyskuuta 1900. Mutta kolmoisdraama jatkui, Juhani Ahon ja Tilly Soldanin poika Nils [[Björn Soldan]] eli Nisse syntyi 1902. Tilly synnytti poikansa ulkomailla ja esitteli hänet kasvattipoikanaan. Juhani Aho hankki Tillylle ja pojalleen pienen maapaikan läheltä Järvenpäätä, missä he kaikki silloin asuivat. Tilly perusti sinne, tullakseen jotenkin toimeen, lasten hoitokodin ”Kakarasaaren”. Jussi vieraili siellä säännöllisesti ja viljeli peltoja. Kukaan suvustakaan ei ilmeisesti tiennyt asioiden oikeaa laitaa, ennen kuin [[Antti Aho]] julkaisi vuonna 1951 elämäkerran kirjailijaisästään: Juhani Aho – Elämä ja teokset, WSOY.<ref name="KV–EK_79"/>
Loppusyksystä vuonna 1897 aviopari oli muuttanut vuokralle Vårbackan taloon [[Tuusulanjärvi|Tuusulanjärven]] rannalle [[Järvenpää]]hän, jonne vähitellen muodostui vahva taiteilijayhteisö, Haloset ja Sibeliukset. Venny osallistui ''Heränneitä''-tauluillaan vuoden 1900 [[Pariisin maailmannäyttely]]yn saaden pronssimitalin.
[[Helmikuun manifesti]] 1899 aiheutti vaikeuksia kaikille, jotka olivat vastustaneet Venäjän kiristystoimia. [[Pekka Brofeldt]], Jussin lehtimiesveli sai karkotusmääräyksen 1903 kriittisten kirjoitustensa takia ja muutti pakoon [[Tukholma]]an. Epäiltiin, että Juhani Ahon siis Johannes Brofeltinkin nimi oli [[Bobrikov]]in [[musta lista|mustalla listalla]].
Vuosina [[1903]]–[[1904]] Ahon perhe oli ensin ensin [[Tiroli]]ssa [[Itävalta-Unkari|Itävallassa]] ja sitten [[Venetsia]]ssa ja [[Firenze]]ssä Pohjois-[[Italia]]ssa paossa mahdollista [[Siperia]]an karkotusta. Kun he 1904 palasivat Suomeen, Bobrikov oli juuri ammuttu.<ref name="KV–EK_93" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 93.</ref>
Tammisaaren saaristossa Toskan kesäpaikassa, joka oli hankittu 1908, Venny maalasi ranta- ja merimaisemia sekä perheen lapsista kertovia tauluja. Tillykin kävi Toskan kesäpaikassa. Aluksi se oli vain yhden huoneen mökki. Myöhemmin sinne tehtiin lisärakennus, vaimolle ateljee rannalle ja miehelle erakkomaja metsään.<ref name="KV–EK_92" >Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 92</ref>
[[Snellmanin päivä]]nä 1907 Juhani Aho virallisti suomalaisen nimensä. Venny Soldan-Brofeldt säilytti nimensä entisellään. Hän oli [[Suomenruotsalaiset|ruotsinkielinen]] joskin sangen [[Fennomania|suomenmielinen]]. Vuonna 1911 Ahot muuttivat [[Armfeltintie]]lle Helsinkiin.<ref name="KV–EK_87"/>
Vuonna 1910 Venny, jonka mies oli kirjoittanut romaanin [[rautatie]]stä, kirjoitti teoksen
Viimeisinä aikoina Juhani Aho asui mieluiten Tammisaaressa Toskassa, Venny asui enimmäkseen Helsingissä. Juhani Aho kuoli 8. elokuuta 1921. Vennyn leskeys kesti noin 20 vuotta. Venny oli aktiivinen 1920-luvulla matkustellen Euroopassa muun muassa poikiensa yrityksen [[Aho & Soldan]]in työasioita hoitaen.<ref name="KV–EK_92"/>
Kun [[Lallukan taiteilijakoti]] valmistui 1933 Eteläiselle Hesperiankadulle, Venny Soldan-Brofeldtista tuli sen kunniavanhus. Sieltä Venny muutti vielä [[talvisota|talvisodan]] vuosina Vennylä-nimiselle mökilleen [[Vihti]]in, jossa hän kuoli 10. lokakuuta 1945. Tilly Soldan kuoli kymmenen vuotta Juhani Ahon kuoleman jälkeen.<ref name="tilly"/> Vähän ennen kuolemaansa Venny poltti miehensä ja Tillyn kirjeenvaihdon.<ref name="ee1"/> Ennen kuolemaansa Venny myös esitti toivomuksen, ettei häntä haudattaisi Ahon viereen Iisalmeen, vaan Soldanien sukuhautaan [[Hietaniemen hautausmaa]]lle Helsinkiin.<ref>[http://www.tuulalevo.net/soldan/soldan-iltasanomat02.php Tuula Levon sivut].</ref>
== Maalauksia==
Rivi 75 ⟶ 76:
==Televisiossa==
[[Yle TV1]] teki vuonna
[[Lastuja - taiteilijasuvun vuosisata]] on [[Peter von Bagh]]in ohjaama dokumenttielokuva vuodelta
== Lähteet ==
Rivi 88 ⟶ 89:
;Viitteet
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="la1891">{{Lehtiviite | Otsikko = Wihityt - Venny Soldan | Julkaisu = Laatokka | Ajankohta = 26.09.1891
| Numero = 77 | Sivut = 3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/440504/articles/1539646#?page=3
Rivi 101 ⟶ 102:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat}}
* [http://www.kantti.net/artikkeli/2014/01/taidevartti-venny-soldan-brofeldt-tora Taidevartti: Venny Soldan-Brofeldt - Tora] (11 min videotallenne). Kantti.net.
*[http://haku.yle.fi/?category=El%C3%A4v%C3%A4%20arkisto&sort=relevancy&UILanguage=fi&keyword=Venny%20Soldan-Brofeldt Venny Soldan-Brofeldt Yle Elävässä arkistossa].
{{AAKKOSTUS:Soldan-Brofeldt, Venny}}
| |||