Ero sivun ”Rajamerkki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 14:
=== Rajapaikka ===
''Rajapaikka'' on historiallisesti, ennen maanmittaustoimitusten kartoilla määritettyjen rajojen aikakautta, ollut paikka, joka määrittää rajan kulkua maastossa. Se on voitu merkitä maastoon rajamerkeillä, mutta vanhastaan rajapaikoiksi on saatettu valita myös maastossa jo valmiiksi hyvin erottuvia luonnonpaikkoja kuten erikoisia luonnonkiviä, siirtolohkareita, [[mäki]]ä, [[vaara|vaaroja]], [[tunturi|tuntureita]], [[saari]]a, [[joki]]en suita
=== Rajapyykki ===
Rivi 24:
==Rajamerkkien historiaa==
[[Suomi|Suomessa]] tilojen ja tonttien rajoja on merkitty kivin jo vuosisatoja, ja näin tehdään edelleen. Samanlaisia rajamerkkejä on jo tätä ennen ollut myös [[kylä|kylien]], [[Jakokunta|jakokuntien]], [[pitäjä|pitäjien]], [[maakunta|maakuntien]], [[lääni]]en ja
Tunnetuimpia näistä ovat [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välisten rajojen merkit. Useisiin näistä on hakattu Ruotsin ja Venäjän tunnukset eli Ruotsin kruunu tai kruunut ja Venäjän kaksipäinen kotka. Joskus niissä on läntistä ja itäistä [[kristinusko]]a edustavat ristit, joskus taas pelkkä rajaviiva. Historiallisesti arvokkaita muinaismuistoja ovat myös monet maakuntien, läänien ja pitäjien rajakivet ja rajapaikat, kuten esimerkiksi [[Kuhankuono]] ja [[Pirttiniemennokka]] Varsinais-Suomessa. Monesti rajat vedettiin tarkoituksella siten, että jokin suuri kivi eli [[siirtolohkare]] sattui rajan varrelle – ei niinkään siirrelty kiviä rajojen mukaan.
[[Kansanusko]]n mukaan [[rajanhaltija]] kummittelee ja huutelee vääryydellä siirretyllä rajalla.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Otavan iso tietosanakirja | Selite = Osa 7, palsta 187, hakusana rajanhaltija | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi = 1964}}</ref> Ihmisten omistuksia vartioivien erilaisten taruolentojen, kuten [[
=== Saksankivet ===
[[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] ja erityisesti [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnassa]] on ollut saksankiviksi kutsuttuja rajakiviä. Niitä tunnetaan ainakin [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoesta]] sekä [[Merikarvia]]sta ja [[Pomarkku|Pomarkusta]].<ref>[http://www.paikkaoppi.fi/User:Laura-puolamaki/Kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6kasvatuksen_opetuspaketti_Poriin/Nakkilan_ymp%C3%A4rist%C3%B6polku/Kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6/Havaintokohde%3A_Esihistorian_Nakkila%3B_Ruskila Keskiajan Nakkila: Ruskilan kylä.] Viitattu 27.4.2013.</ref> Kokemäenjoen saksankivien on alun perin arveltu saaneen nimensä saksalaisilta [[Hansaliitto|hansakauppiailta]], jotka ankkuroivat veneensä joessa olevien kivien luokse ja alkoivat myydä tavaroitaan. Professori [[Unto Salo]]n mukaan nimitys juontaa kuitenkin [[Ruotsin kieli|muinaisruotsin]] terävää kiveä tarkoittavasta sanasta "sax". Tunnetuin Kokemäenjoen saksankivistä sijaitsee [[Nakkila]]n ja [[Ulvila]]n rajalla olevassa [[Ruskilankoski|Ruskilankoskessa]]. Sen arvellaan alun perin olleen rajamerkki, joka erotti toisistaan piispalle ja talonpojille kuuluneet kalavedet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074152257/Vahaa+rajalle | Nimeke = Vahaa rajalle | Ajankohta = 8.10.2006 | Julkaisija= Turun Sanomat | Viitattu = 27.4.2013}}</ref>
| |||