Ero sivun ”Urho Hietanen” versioiden välillä

[[Kuva:Tuntematon1997 2.jpg|thumb|[[Ilkka Heiskanen]] (edessä) Hietasena [[Pyynikin kesäteatteri]]n ''Tuntemattoman sotilaan'' dramatisoinnissa vuonna 1997.]]

'''Kersantti Urho Hietanen''' on fiktiivinenkuvitteellinen henkilöhahmo [[Väinö Linna]]n romaanissa ''[[Tuntematon sotilas]]''.

Hietanen on [[Varsinais-Suomen maakunta|varsinaissuomalainen]] [[optimismi|optimisti]] ja [[aliupseeri]]. Hän on varsinainen [[huumori|hupiveikko]] ja suhtautuu kaikkeen hyväntahtoisesti. Alun perin Hietanen oli [[alikersantti]], mutta hänet ylennetään [[kersantti|kersantiksi]], kun hän onnistuu tuhoamaan taistelussa panssarivaunun[[panssarivaunu]]n miinalla[[miina]]lla. Hän auttaa nälkää näkeviä lapsia vallatussa [[Petroskoi]]ssa. Kun alikersantti [[Lehto (Tuntematon sotilas)|Lehto]] ampuu antautunutta venäläissotilasta selkään, tulee Hietasen inhimillisyys hyvin esille. Hänen mielestään teko oli tarpeeton ja se painaa hänen mieltään. Lehto ei koe minkäänlaisia omantunnon tuskia, vaan toteaa olevan parempi tulla ammutuksi takaapäin kuin edestä, kun taas alikersantti [[Lahtinen (Tuntematon sotilas)|Lahtisen]] mielestä on samantekevää, kuoleeko vihollinen kranaattitulessa vai ampumalla.

Hietanen haavoittuu kranaatin sirpaleesta rynnätessään auttamaan nuorta täydennysmiestä, jolloin hän menettää molemmat silmänsä. Hän kaatuu lopulta vihollistulessa astuessaan ulos palavasta ambulanssista yrittäessään auttaa muita ambulanssiin jääneitä pelastumaan (heidän joukossaan mm.muun muassa molemmat jalkansa menettänyt sotamies, joka menehtyy liekkeihin ambulanssin[[ambulanssi]]n palaessa).

Käsikirjoittaja [[Tove Idström]] pitää Hietasta naisiin vaikutuksen tekevänä miehenä ja konekiväärikomppanian "hehkuvana”hehkuvana kamiinana"kamiinana”. Hietanen on luonteeltaan tunteellinen ja herkkä eikä häpeä sitä. Hän pelkää, mutta pystyy voittamaan pelkonsa vaikeissa paikoissa. [[Kaarna (Tuntematon sotilas)|Kapteeni Kaarna]] kuuntelee mielellään Hietasen vilkkaasti säksättävää [[Lounaismurteet|varsinaissuomalaispuhetta]] ja huomaa sen pitävän yllä koko joukkueen mielialaa.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Malmberg, Ilkka | Nimeke =Tuntemattomat sotilaat | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =174 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Tunniste =ISBN 952-5557-04-9 | Kieli = }}</ref>

Pohjoiskarjalaisen [[Rahikainen (Tuntematon sotilas)|Rahikaisen]] kanssa Hietanen on romaanin alusta saakka huonoissa väleissä, koska heidän suhtautumisensa lähimmäisiin ovat täysin päinvastaiset. Hietanen ei etsi koko ajan omaansa. [[Sotavanki|Sotavangin]] ampumisesta hän kiivastuu kaikkein eniten, koska hän näkee pelokkaassa vangissa ihmisen, samanlaisen kuin hän itse. Vaikka Hietanen tuhoaa raskaan neuvostoliittolaisen panssarivaunun miinalla, häntä ei missään vaiheessa kuvata tappamassa. Suhteessaan naisiin Hietanen on Rahikaisen täydellinen vastakohta sikäli, että hän ei lähde mukaan rivoihin juttuihin. Hietasen [[Petroskoi]]ssaPetroskoissa tapaama itäkarjalainen opettaja Vera, joka on palavasieluinen [[kommunismi|kommunisti]], saa hänet punastelemaan ja tuntemaan itsensä kömpelöksi ja alempiarvoiseksi.<ref> Malmberg 2007, s. 177.</ref>

Hietasella on huono lauluääni, mikä käy romaanissa selväksi useaan kertaan.<ref> Malmberg 2007, s. 174.</ref> Romaanin hahmoista Hietanen on melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu: puheliaasta ja lapsellisesta nuorukaisesta on keväällä 1944 tullut hiljainen ja usein jonnekin kaukaisuuteen tuijottava aikuinen mies. "Mekotuksen"”Mekotuksen” tilalle ei kuitenkaan ole tullut masennus, vaan vakavuus ja vastuuntunto. Joukkueenjohtajaksi kohonneen Hietasen erityisen huolenpidon kohteena ovat nuoret ja kokemattomat alokkaat.<ref> Malmberg 2007, s. 177.</ref> Hietasen haavoittumisessa ja kuolemassa romaanin kertoja näyttää koko sodan julmuuden. Kertoja on tarkoin harkinnut, kenet hän on valinnut kauheimman kohtalon uhriksi.<ref> Malmberg 2007, s. 179.</ref> Hietasen, Sarastien ja [[Jorma Kariluoto|Kariluodon]] kuolinpaikaksi on paikannettavissa [[Pultsoila]] [[Laatokan Karjala]]ssa hieman [[Tarton rauha]]n rajan itäpuolella.<ref>Olli Helen: ''Tunnetko Tuntemattoman?'', s. 138. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti, 2005. ISBN 952-5601-00-5.</ref>

Hietasen sankariteoksi kuvatun [[KV-sarja|Klim Vorošilov]] -panssarivaunun tuhoamisen miinalla teki todellisuudessa eräs [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 8]]:n]] 1. komppanian pioneerikersantti [[Prääsä]]n ja [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärven]] välisellä tiellä [[Neuvosto-Karjala]]ssa 10. syyskuuta 1941.<ref name="jaakkonen"> Pasi Jaakkonen: ''Tuntemattomien taival''. Tuntematon: Ilta-Sanomien erikoislehti 29. marraskuuta 2012, s. 34. Helsinki: Sanoma News.</ref> Väinö Linna kertoi itse myöhemmin saaneensa eräiltä kriitikoilta arvostelua siitä, että hän olisi liioitellut ''Tuntemattoman sotilaan'' henkilöhahmojen urotekoja, mutta ”''"minkä minä sille voin, kun minä omin silmin näin tämänkin tapauksen. Tämäntapaisen sankariteon luo usein itse tilanne enemmän kuin mies, mutta tarvitaan siinä luonnettakin ja neuvokkuutta."''” Hietasen tavoin myös panssarivaunun tuhonnut kersantti sai teostaan [[Vapaudenristi]]n. <ref> Jaakko Syrjä: ''Muistissa Väinö Linna 1'', s. 83–84. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.</ref> Vuoden 1955 ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]]'' -elokuvassa käytettiin KV-panssarivaunun asemesta – mahdollisesti poliittisista syistä – saksalaista [[Panzerkampfwagen IV]] -tyypin vaunua, joka ei todellisuudessa ehtinyt olla käytössä jatkosodassa. <ref name="jaakkonen"/>