Ero sivun ”Funktionalismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomi: Museovirasto ainakin pitää Treen Kalevaa merkittävänä funkt. kaupunginosana |
p Mallineesta ylimääräinen "Malline:" -teksti pois using AWB |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee funktionalismia arkkitehtuurissa. Muista merkityksistä katso [[Funktionalismi (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
[[Tiedosto:Olympiastadionin torni.jpg|thumb|250px|[[Toivo Jäntti|Toivo Jäntin]] ja [[Yrjö Lindegren]]in suunnitteleman [[Helsingin olympiastadion]]in torni. Funktionalismia edustava olympiastadion rakennettiin vuosina 1934–1938.]]
'''Funktionalismi''' ([[latina]]n sanasta ''functio'' ’toiminto, tehtävä’; puhekielessä myös ''funkis'' tai ''funkkis'') on [[arkkitehtuuri]]n ja [[muotoilu]]n tyylisuuntaus, sekä [[moderni]]n arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmä, jonka mukaan rakennus tai esine tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta. Siten esimerkiksi sellainen koristelu, jolla ei ole käytännön funktiota, tulee karsia suunnittelusta kokonaan pois.
Funktionalismin idean kiteytti [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] arkkitehti [[Louis Sullivan]] jo vuonna 1896 toteamalla, että ”tarkoitus sanelee muodon”. Myöhemmin [[Le Corbusier]] kutsui asuintaloa ”koneeksi, jossa eletään”.
Rivi 13:
==Funktionalismi Pohjoismaissa==
[[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] funktionalismi kehittyi kansainvälisen funktionalistisen tyylin ja klassisten koristeaiheiden sekoituksen, [[1920-luvun klassismi]]n, pohjalta. Siirtyminen 1920-luvun klassismista funktionalismiin ei ollut yhtäkkistä eikä täydellistä, vaan tyyli pelkistyi vähitellen 1930-lukua lähestyttäessä.
Pohjoismaissa funktionalismi sai ehkä enemmän jalansijaa kuin muualla maailmassa. Etenkin [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tanska]]ssa oli useita kansainvälisesti merkittäviä arkkitehteja ja muotoilijoita. Kun muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] tyylisuuntausta kutsuttiin uusasialliseksi, rationaaliseksi, kansainväliseksi tai funktionaaliseksi, sai se Pohjoismaissa yleisnimityksen funktionalismi tai ''funkis'' ([[ruotsin kieli|ruotsista]] lähtöisin oleva nimitys).
===Suomi===
Suomessa funktionalismin edelläkävijöitä olivat 1920-luvun nuoren polven arkkitehdit [[Alvar Aalto]], [[Erik Bryggman]], [[P. E. Blomstedt]] sekä [[Hilding Ekelund]]. [[Turku|Turusta]] tuli uuden suuntauksen tukikohta, jonka 700-vuotisnäyttelystä Alvar ja [[Aino Aalto]] sekä Bryggman tekivät [[modernismi]]n manifestaation. Aallon suunnittelemat ensimmäiset toteutuneet funktionalistiset rakennukset olivat [[Turun Sanomien toimitalo]] (1928–1930) ja niin sanottu [[Läntinen Pitkäkatu 20|Standardivuokratalo]] Turun Läntisellä Pitkäkadulla (1927–1929) Aallon myöhemmät rakennukset, kuten [[Paimion parantola]] (1929–1933), [[Viipurin kirjasto]] (1935) ja [[Villa Mairea]] (1938–1939), olivat suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen menestyksen kulmakivinä.
Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, funktionalismi tarkoitti myös kaavoitustapaa, jossa kaupunki jaetaan toiminnallisiin eli funktionalistisiin vyöhykkeisiin. Esimerkiksi työ, asuminen, virkistys ja liikenne pyrittiin sijoittamaan kaikki omille alueilleen<ref>http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/funkkis.htm</ref>. [[Kaleva (Tampere)|Tampereen Kaleva]] on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti suunnitelluista kaupunginosista Suomessa<ref>http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1253</ref>.
Muita funktionaalistyylisiä [[lähiö]]itä on Suomessa vain vähän, toisin kuin [[Ruotsi]]ssa ja [[Tanska]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/asuinkerrostalot2/ Pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin | Nimeke = Pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin 1920-1940, asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet, osa 2/5 | Tekijä = Lindh, Tommi | Julkaisu = Rakennusperinto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöministeriö ja Museovirasto | Viitattu = 3.5.2011 | Kieli = }}</ref> [[Erkki Huttunen|Erkki Huttusen]] piirtämä [[Nakkilan kirkko]] on Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko.<ref name="AutoWD-1">[http://www.nakkilanseurakunta.fi/?organisaatioid=361&liteid=146&tmto=&paikka=Kirkko&lang=1&sid=6 Nakkilan seurakunta]</ref> Myös [[Kannonkosken kirkko]] on tyylisuunnan puhtaita edustajia.<ref name="AutoW6-3">http://www.saarijarvenseurakunta.fi/fi/kannonkosken_kappeliseurakunta/kannonkosken_kirkko/?id=117</ref>
Keskusosuusliike [[SOK]] levitti 1930-luvulla funktionalistista tyyliä monien kaupunkien ja kirkonkylien keskustoihin uusien [[osuuskauppa]]rakennusten myötä, joista monien suunnittelija oli arkkitehti Erkki Huttunen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.s-galleria.fi/lehdistotiedote_01_06.PDF | Nimeke =Lehdistötiedote: SOK lahjoitti arvokkaan piirustuskokoelman Suomen rakennustaiteen museolle | Tekijä =Petteri Kummala | Ajankohta =13.2.2006 | Julkaisija = SOK | Viitattu = 28.4.2012 }}</ref>
Rivi 50:
* {{Verkkoviite | Osoite = http://janmichl.com/eng.fff-hai.html | Nimeke = Form Follows What? | Tekijä = Jan Michl | Tiedostomuoto = | Selite = kirjoittajan verkkosivu | Julkaisu = | Ajankohta = 1995 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.5.2011 | Kieli = {{en}}}}
{{
{{Metatieto}}
| |||