Ero sivun ”Cyrano de Bergerac” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty 1 viite
Lisää viitteitä lisätty aih.muualla
Rivi 4:
 
==Tausta==
Hän syntyi 6. maaliskuuta 1619 [[Pariisi]]ssa ja kastettiin Savinien de Cyranoksi. 1626 Cyranon isä Abel I de Cyrano laittoi pojan koulutettavaksi ja täysihoitoon eräälle papille, jonka pedanttisuus sai Cyranon jo varhain vastustamaan ajan aristoteelisia käsityksiä. 1631 Cyrano jatkoi opintojaan Collège de Dormans-Beauvaisissa, missä hänen rehtorinsa Jean Grangier ei osoittautunut yhtään paremmaksi ja sai myöhemmin esittää pääosaa Cyranon näytelmässä ''Le Pédant joué''.<ref name="cdb"/> Opintojensa aikana hän tutustui Henry Le Bretiin, josta tuli elinikäinen ystävä ja Cyranon pääteosten ensimmäinen julkaisija. Cyrano myös liitti nimeensä "de Bergerac" perheelleen kuuluvan tilan mukaan.
 
==Nuoruusvuodet==
Rivi 22:
Cyrano kuoli 28. heinäkuuta [[1655]] maalla serkkunsa Pierre de Cyranon luona. Hänen pääteoksensa ilmestyivät [[postuumi]]sti Le Bretin toimittamina vuonna [[1657]]. Romaaneista ensimmäinen oli tuolloin nimetty "Les estats et empires de la Lune" ja toinen "Histoire de la République du Soleil". Vuoden 1657 painoksessa niiden yhteinen otsikko oli "Histoire comique", joskin sen jälkeen on useimmiten käytetty yhteisnimikettä "L’ Autre Monde". Cyranon päähän putosi puunkappale ikkunasta [[1654]], kun hän oli menossa tapaamaan Arpajonin herttuaa. Ei ole varmaa, oliko se vahinko vai murhayritys. Cyrano kuitenkin joutui vuoteen omaksi, aluksi viimeisen suojelijansa Tanneguy Renail des Boisclairin, myöhemmin Pierre de Cyranon luona. 14 kuukautta hän oli sairas ja viimeisteli romaaninsa sekä kirjoitti kolmannen, "L’Histoire de l’etincelle", joka kuitenkin katosi hautajaisten aikoihin. Cyranon kuolinsyytä ei tiedetä, mutta on mahdollista, että hän kuoli iskun jättämiin vammoihin tai kuppaan, jota lienee sairastanut kymmenisen vuotta.
 
Romaaneissaan Dyrcona, Cyranon alter ego, lentää kuuhun laitteella, joka muistutti kuurakettia, ja käy siellä keskusteluja Sokrateen daimonin kanssa yhteiskunnasta, elämän olemuksesta, uskonnon kappaleista, ihmisen osasta maailmankaikkeudesta, filosofiasta ym. Kuusta hän löytää myös maallisen paratiisin ja sen vartijan, profeetta Eliaan, joka tosin heittää hänet paratiisista hävyttömän leikinlaskun jälkeen. Kuun asukkaat, suuret, neljällä raajalla kulkevat kuuihmiset, pitävät häntä apinana ja majoittavat kuningattaren lemmikkiapinan - kuuhun tulleen espanjalaisherran - vaimoksi. Kun Dyrcona oppii kuun kieltä, hän toistuvasti todistelee olevansa ihminen ja joutuu oikeuden eteen todistelemaan maan oloista ja käsityksistä ja omasta ihmisyydestään.<ref name="cdb"/> Häntä pidetään muun muassa strutsina ja papukaijana ja syytetään rienaamisesta, koska "apina ei mitenkään voi olla sukua ihmiselle". Daimoni kuitenkin saa hänet vapaaksi ja jatkaa valistamista kunnes Dyrcona palaa pirun kyydillä maahan.
 
Aurinkomatkan alussa Dyrcona joutuu pakoilemaan ihmisiä, joita hänen kertomuksensa kuusta on suututtanut harhaoppisuutensa takia, ja lopulta hän pakenee vankeudesta koneella, joka nousee aurinkoon asti. Myös auringosta Dyrcona löytää olentoja, jotka haastavat maassa vallitsevat käsitykset avaruudesta ja maasta ja elämästä yleensä. Lintujen tuomioistuimessa hän joutuu tuomituksi surkeaan kuolemaan ihmisyytensä tähden, mutta pelastuu tutun papukaijan puolustettua häntä, puhuvat puut taas kertovat hänelle antiikin myyttien synnystä. Auringossa hän tapaa sekä Campanellan että Descartesin, jotka lupaavat kertoa hänelle kaiken maailmasta. Kirjat haastavat lähes kaikki tuon ajan hyväksytyt käsitykset maailmankaikkeudesta, ihmisen ylemmyydestä, filosofiasta, sukupuolten ja sukupolvien suhteista ja uskonnosta. Taustalla on Giordano Brunon käsitys äärettömistä maailmoista, Galileo Galilein opit, Descartesin tekstit, Gassendin opetukset filosofiasta ja atomistisesta maailmankäsityksestä. Cyranon kirjallisia esikuvia olivat muun muassa Lukianoksen "Tosi tarina", satiirinen ja valheellinen matkakertomus, Macchiavellin "Ruhtinas", Godwinin "The Man in the Moone" ja Campanellan "Aurinkokaupunki". Cyranon sanotaan vaikuttaneen vahvasti muun muassa Jonathan Swiftin "Gulliverin matkoihin". <ref name="pv1901"/>
Rivi 40:
* Lefèvre, Paul: La vie de Cyrano de Bergerac, Paris 1927
 
== ViitteetLähteet ==
 
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="pv1901">{{Lehtiviite | Otsikko = Todellinen Cyrano de Bergerac | Julkaisu = Päivälehti | Ajankohta = 14.03.1901 | Numero = 36 | Sivut = 2-3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/670417/articles/117060 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=19.07.2014}}</ref>
<ref name="cdb">{{Kirjaviite | Tekijä = Cyrano De Bergerac | Nimeke = Matka kuuhun
| Sivu = 8-9 | Selite = Tausta ja elämänvaiheet
| Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus Kirjapaino Oy
| Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-952-5710-07-6}}</ref>
 
}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.gutenberg.org/ebooks/46547 A voyage to the moon: Cyrano de Bergerac - (Gutenberg.org)]
 
{{DEFAULTSORT:Bergerac, Cyrano De}}