Ero sivun ”Carl Niclas Keckman” versioiden välillä

Keckman toimi toimi [[Turun akatemia]]n kirjaston [[amanuenssi]]na 1816–1829 ja [[Turun Wiikko-Sanomat|Turun Wiikkosanomain]] toimittajana 1822–1823. Kun yliopisto siirtyi [[Turun palo]]n jälkeen 1828 Helsinkiin Keckmanista tuli uuden [[Helsingin yliopisto|Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston]] ensimmäinen [[Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista|suomen kielen lehtori]]. Hän hoiti lehtorin virkaa 1828–1838<ref name=hss /> ja toimi samalla yliopiston kirjastonhoitajana 1830–1838. [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n perustamiskokous [[16. helmikuuta]] [[1831]] pidettiin Keckmanin kodissa ja Keckman toimi seuran esimiehenä 1831 sekä sihteerinä 1831–1838. Kirjallisuuden seuran ensimmäinen julkaisu, vuonna 1834 ilmestynyt [[sveitsi]]läisen [[Heinrich Zschokke]]n kansankirja ''Kultala'' (''Das Goldmacherdorf'') oli myös Keckmanin suomentama. Se oli myös myyntimenestys.<ref name=hak />

Keckman alkoi laatia suomen kielen sanakirjaa mutta tämä työ ei ehtinyt valmistua hänen elinaikanaan. [[Elias Lönnrot]] käytti Keckmanin materiaalia 1880 ilmestyneessä suomen kielen sanakirjassaan. Keckman toimitti yhteistyössä Elias Lönnrotin kanssa vuonna 1835 ilmestyneen vanhan [[Kalevala]]n. Keckman julkaisi 1821 myös luettelon suomeksi painetuista kirjoista (''Förteckning å härtills vetterligen tryckta finska skrifter''). Keckmanin käyttöön ottamia sanoja ovat nimitykset ''kielioppi, käytäntö, ulkonäkö'' ja ''velkaantua''.<ref name=hak>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen kielen rakenne ja kehitys| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1979| Tekijä = Lauri Hakulinen| Sivu = 442–443| Selite = 4.painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-04680-2}}</ref>.

* [http://www.elisanet.fi/kkla/kuusela/kahkoset.htm#Keckman Kauko Kuusela: Carl Niclas Keckman – ensimmäinen suomen kielen yliopistonlehtori,]. Kähkönen-Keckman sukusivu].