Ero sivun ”Välimeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 43:
Välimereen virtaa suhteellisen vähän merkittäviä jokia, koska sitä ympäröivät monelta suunnalta vuoristot, [[Sierra Nevada (Espanja)|Sierra Nevada]] eteläisessä Espanjassa, [[Pyreneet]], [[Alpit]], [[Dinaariset Alpit]], [[Taurusvuoret]], [[Libanoninvuoret]], [[Aurèsvuoret]], [[Atlasvuoret]] ja [[Rif]], ja sen eteläpuolella Pohjois-Afrikkaa hallitsee [[Sahara]]n autiomaa. Suurimmat Välimereen virtaavat joet ovat [[Ebro]] Espanjassa, [[Rhône]] Ranskassa, [[Po]] Italiassa ja [[Niili]] Egyptissä.<ref name="hogan"/>
Koska Välimereen virtaa vain muutamia suuria jokia, siitä [[haihtuu]] enemmän vettä kuin sinne virtaa tai sataa. Haihtuvan veden takia Välimeri on [[Suolaisuus|suolaisempi]] kuin Atlantti. Välimeren suolapitoisuus on 39 ppt (3.9%), kun Atlantissa se on 36 ppt.<ref name="hogan"/> Tämän seurauksena Välimereen on jatkuva pintaveden virtaus Atlantista. [[Gibraltarinsalmi|Gibraltarinsalmen]] jälkeen virtaus jatkuu Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin itään. Se on suurimmillaan kesällä, jolloin Välimerestä haihtuvan veden määrä on myös suurimmillaan. Atlantista tulevan veden virtaus heikkenee itäänpäin mentäessä, mutta se on edelleen tuntuva [[Sisiliansalmi|Sisiliansalmessa]] ja jopa [[Levantti|Levantin]] rannikolla. Atlantin lisäksi Välimeri saa jonkun verran vettä [[Mustameri|Mustastamerestä]] [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]], [[Marmaranmeri|Marmaranmeren]] ja [[Dardanellit|Dardanellien]] kautta. Kesäisin Välimeren pintavedestä tulee voimakkaan haihtumisen takia entistä suolaisempaa ja näin myös tihempää. Tihentynyt pintavesi uppoaa ja ylimääräinen pohjavesi virtaa takaisin Atlanttiin.<ref name="britannica"/>
== Ilmasto ==
Rivi 92:
Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä ammoisista [[antiikki|antiikin]] ajoista lähtien. Sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet. Välimeren rannikoilla sijaitsivat monet kulttuurihistoriallisesti tärkeät alueet, kuten [[muinainen Egypti]] ja [[antiikin Kreikka]].
Vanhalla ajalla Välimeren alueen kauppaa hallitsivat ensin [[foinikialaiset]], myöhemmin myös [[kreikkalaiset]].<ref name="Ensyklopedia">Otavan suuri ensyklopedia, 20. osa (Verisuonitaudit-Öljytalous), art. Välimeri, s. 7991, Otava 1981, ISBN 951-1-05083-4</ref> Monet suuret valtakunnat, kuten [[Persia]] ja [[Karthago]], pyrkivät laajentamaan valtapiiriään Välimeren alueella. Kahden viimeisen vuosisadan kuluessa ennen ajanlaskumme alkua [[Rooman valtakunta|Rooma]] valloitti vähitellen kaikki Välimeren rannikkoalueet<ref name=Ensyklopedia />, ja se hallitsi koko Välimeren aluetta useiden vuosisatojen ajan.
Rooman valtakunta hajosi vuonna [[395]] [[Länsi-Rooma]]n ja [[Itä-Rooma]]n valtakunniksi. Keisari [[Justinianus I|Justinianuksen]] aikana 500-luvulla Itä-Rooma hallitsi jonkin aikaa lähes koko Välimeren aluetta, mutta seuraavalla vuosisadalla se menetti laajoja alueita [[arabit|arabien]] kalifikunnalle<ref name=Ensyklopedia />. Näistä ajoista lähtien Välimeri on ollut rajana länsimaisen ja arabialaisen kulttuuripiirin välillä. Keskiajan lopulla eurooppalaiset [[ristiretket|ristiretkeläiset]] yrittivät valloittaa [[Palestiina]]n ja osittain muutkin itäisen Välimeren maat, mikä kuitenkin onnistui vain ohimenevästi. Keskiajan lopulla [[Osmanien valtakunta]] valloitti vähitellen Välimeren itäosaa ympäröivät maat ja hallitsi niitä 1800-luvulle saakka. Tällöin muun muassa [[Kreikka]] itsenäistyi, ja osmanien alueet Pohjois-Afrikassa joutuivat Euroopan valtioiden [[siirtomaa|siirtomaiksi]].
| |||