Ero sivun ”Paavo Tikkanen” versioiden välillä

885 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
laaj julkaisuista ja sanojen kehittelystä, pois vuosilukuwikittelyä
(viitteetön-m)
(laaj julkaisuista ja sanojen kehittelystä, pois vuosilukuwikittelyä)
'''Paavo Tikkanen''' ([[2. maaliskuuta]] [[1823]], [[Kiuruvesi]] – [[7. marraskuuta]] [[1873]], [[Helsinki]]) oli toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies.
 
Tikkasen vanhemmat olivat talollinen Antti Tikkanen ja Elisabet Remes. Tikkanen oli kotoisin varakkaasta perheestä ja pääsi opiskelemaan, valmistuen ylioppilaaksi [[Porvoo]]n lukiosta vuonna [[1841]]. Hän oli yksi ensimmäisiä [[Helsingin yliopisto]]n sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista, noin vuodesta [[1844]] lähtien tunnettu Savo-karjalaisen osakunnan suomalaisuusmiehenä. Hän muun muassa toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa ''Lukemisia Suomen kansan hyödyksi'' vuosina [[1845]]-[[1847]]1845–1847, jossa oli hänen suomennoksiaan kuten ''Hauta Perhossa'' ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva ''Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto'' ilmestyi erikseenkin vuonna [[1848]]. Tikkanen suomensi myös muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]]in runoutta.
 
==Lehtimies==
Osakunta perusti Tikkasen aloitteesta vuonna [[1846]] Suomalaisseuran, joka piirissä taas tehtiin seuraavana vuonna aloite ensimmäisen suomenkielisen päivälehden [[Uusi Suomi|''Suomettaren'']] perustamiseksi. Tikkanen toimi lehden päätoimittajana vuosina [[1848]]-[[1850]]1848–1850, samoin kuin [[1857]]-[[1859]]1857–1859 ja [[1861]]-[[1863]]1861–1863. Yhden lehteen laatimansa artikkelin Tikkanen julkaisi erikseen vuonna 1948 nimellä ''Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla''.
 
==Tutkija ja kirjailija==
Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1847]] ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen väitöskirjansa, nimeltään ''Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa'', oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja.
Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1847 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen [[Kansantalous|kansantaloudellinen]] väitöskirjansa, nimeltään ''Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa'' (1859), oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja. Hänen maantieteellinen oppikirjansa ''Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto'' (1848) sisältää ensimmäisen suomenkielisillä nimillä ja selityksillä varustetun Suomen kartan. Nykyisessä yleiskielessä on lukuisia Tikkasen sepittämiä ilmauksia: ''aikakauskirja, ajanmukainen, asiantuntija, edustaa, esitellä, ilmiö, luento, mielipide, ominaisuus, osasto, pääsylippu, sanomalehdistö, säteillä, teollisuus, tilasto'' (merkityksessä 'tila'), ''toimia, tuote, uskonpuhdistus, uskonto, valtio, valtiopäivät, Varsinais-Suomi, vastuu, väline, ystävätär, ääntyä''.<ref name=hak>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen kielen rakenne ja kehitys| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1979| Tekijä = Lauri Hakulinen| Sivu = 456| Selite = 4.painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-04680-2}}</ref>
 
==Liikemies==
Tikkanen toimi myös liikemiehenä. Hän vuokrasi 1848 [[Herman Kellgren]]in kanssa [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]lta kirjapainon ja osti Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeen Helsingistä. Joidenkin liiketoiminnan vastoinkäymisten lisäksi hänen kotinsa ja omaisuutensa tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1858. [[1860-luku|1860-luvulla]] Tikkanen toimi [[asianajaja]]na, kunnes hän vuonna [[1870]] hän kuitenkin sairastui parantumattomasti henkisesti.
 
==Yksityiselämä==
Tikkasen puoliso vuodesta [[1851]] oli Helena Maria Tengström (k. [[1857]]), professori [[Johan Jakob Tengström]]in tytär. Heidän poikansa [[Johan Jakob Tikkanen|J. J. Tikkanen]] oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa [[Robert Tikkanen]] olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa [[Henrik Tikkanen]] kirjailija. Heidän tyttärensä [[Johanna Schybergson|Johanna Tikkanen]] oli keksijä.
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 767.
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
{{Wikiaineisto}}
35 991

muokkausta