Versio 23. toukokuuta 2016 kello 23.44 muokkaa Wurstimakkara (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 912 muokkausta Status ← Vanhempi muutos		Versio 27. kesäkuuta 2016 kello 15.26 muokkaa kumoa Jkv (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 732 muokkausta Nykyisin erittäin uhanalainen Uudempi muutos →
Rivi 34: Saimaannorppa on sopeutunut hyvin vesielämään, ja maalla se käy lähinnä vierailemassa. Sitä pidetään paikkauskollisena, vaikka tutkimuksissa on havaittu myös laajoja liikkeitä. Talvisin saimaannorpat joutuvat kaivamaan hengitysaukkoja jäähän. Jäänlähdön jälkeen ne nousevat rantakiville karvanvaihtoon. Ravinnokseen saimaannorpat käyttävät pieniä parvikaloja, 90 prosenttia ruokavaliosta koostuu [[ahven]]esta, [[Särki\|särjestä]], [[Muikku\|muikusta]], [[kuore]]esta ja [[Kiiski\|kiiskestä]]. Saimaannorppa tulee [[Sukukypsyys\|sukukypsäksi]] 4–7-vuotiaana, ja [[kiima]]-aika on kevättalvella. Naaras synnyttää yhden poikasen helmi–maaliskuussa lumikinokseen kaivettuun pesään, joka tarjoaa vastasyntyneelle suojaa. Poikanen vieroitetaan 2–2,5 kuukauden ikäisenä. Saimaannorppa luokitellaan [[~~Äärimmäisen~~Erittäin uhanalainen laji\|~~äärimmäisen~~erittäin uhanalaiseksi]]. Vuonna 2015 saimaannorppia arvioitiin olevan noin 320 yksilöä. Vaikka lukumäärä on kasvussa, määrä on niin pieni, että [[satunnaisvaihtelu]] voi romahduttaa kannan. Saimaannorppa on nykyään [[Rauhoitettu laji\|rauhoitettu]], mutta siitä maksettiin [[tapporaha]]a vielä 1940-luvulla. Tämänkin jälkeen saimaannorppaa pidettiin pitkään vahinkoeläimenä, kunnes 1970- ja 1980-lukujen asennemuutos nosti sen asemaa. Tähän oli osaltaan vaikuttamassa myös [[Juha Vainio]]n kappale ”[[Vanhojapoikia viiksekkäitä]]”. Saimaannorpasta on tullut tämän jälkeen suomalaisen luonnonsuojelun tunnusmerkki ja [[Suomen luonnonsuojeluliitto\|Suomen luonnonsuojeluliiton]] tunnuseläin. == Taksonomia ja eriytyminen ==

Ero sivun ”Saimaannorppa” versioiden välillä