Wikipedia

Ero sivun ”Yrjö Koivisto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
BrDead (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
14 766 muokkausta
p kh
Rivi 2:
 
==Urheilu-ura ja opinnot==
Yrjö Koivisto edusti kouluaikanaan Jyväskylässä paikallista Suomalaisen Lyseon Urheiluseuraa. Hän saavutti 17-vuotiaana seiväshypyssä [[Kalevan-ottelu 1913|SM-hopeaa 1913]] tuloksella 320 ja hävisi viisi senttiä [[Urho Peltonen|Urho Peltoselle]]. Syyskuussa 1913 hän ylitti 330 ja oli vuositilastossa toinen [[Julius Saaristo]]n 333-tuloksen jälkeen. Hän hyppäsi [[Kotka]]ssa 7. kesäkuuta 1914 uuden Suomen ennätyksen 350,4 ja oli seuraavassa kuussa [[Malmö]]n [[Balttilaiset kisat|Balttilaisissa kisoissa]] kolmas tuloksella 350. Sen jälkeen hän kilpaili vielä kaudella 1914 [[Kööpenhamina]]ssa ja [[Tukholma]]ssa saavuttaen saman tuloksen eli 350 kummallakin paikkakunnalla.<ref name="Heantkaik">He antoivat kaikkensa s.42-43 42–43</ref>
 
Koivisto voitti [[Kalevan-ottelu 1914|syyskuussa 1914]] [[Helsinki|Helsingissä]] Suomen mestaruuden SE-tuloksella 357 ja paransi seuraavana kesänä heinäkuussa 1915 [[Tampere]]ella tulokseen 360,7. [[Kalevan-ottelu kisat 1915|Elokuun 1915 SM-kisoissa]] hän hävisi [[Arvo Järvinen|Arvo Järviselle]] tulosten ollessa 340 ja 330.<ref name="Heantkaik"/>
 
Koivisto kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1918. Hän kävi Haminan taistelukoulun niin ikään vuonna 1918.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
Rivi 18:
Koivisto palveli sisällissodan jälkeen nuorempana upseerina 4. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin pian sodan päättymisen jälkeen Jääkäripataljoona 4. Pataljoona tunnettiin myöhemmin nimillä Jääkäripataljoona 2, Pohjolan jääkäripataljoona ja Kajaanin sissipataljoona. Koivisto joutui eroamaan armeijan palveluksesta, koska hän liittyi [[Viron vapaussota]]an lähteviin joukkoihin. Virossa hänet sijoitettiin päälliköksi [[Pohjan pojat|Pohjan Poikain]] rykmentin 1. pataljoonan 2. komppaniaan. Viron vapaussodassa hän otti osaa taisteluihin Varnassa, Valkissa, Tulbessa, Mesulissa, Koikylässä, [[Alūksne|Marienhurgissa]] ja Telvassa. Hänen vastuunsa lisääntyi kun jääkärikapteeni [[Erkki Hannula]]n haavoituttua 18. maaliskuuta 1919 joutui hän 1. pataljoonan komentajaksi ja otti pataljoonan komentajana osaa taisteluihin [[Petseri]]n rintamalohkolla muun muassa Ruskij Borissa, Kaknassa ja Mihalkinassa. Koivisto haavoittui itsekin Ruskij Borissa 20. maaliskuuta 1919, mutta kykeni siitä huolimatta johtamaan pataljoonaa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
Koivisto palasi Virosta takaisin Suomeen ja astui armeijan palvelukseen Kaartin jääkäripataljoonaan 1. lokakuuta 1919, missä hänet määrättiin nuoremmaksi upseeriksi 3. komppaniaan. Koivisto komennettiin jälleen sotatehtäviin ja hän astui 26. joulukuuta 1919 [[Petsamon retket|Petsamon retkikunnan]] palvelukseen ja hänet sijoitettiin päälliköksi 1. komppaniaan. TämänHän suomenmestaruustasolla seiväshypyssä menestynyt heimosoturi koki kohtalonsakaatui [[Salmijärvi (Petsamo)|Salmijärvellä]] 1. huhtikuuta 1920 hänen kaaduttua siellä käydyssä taistelussa, jonne hänet aluksi haudattiin, mutta josta hänen ruumiinsa myöhemmin siirrettiin Jyväskylän sankarihautaan.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
Yrjö Koiviston viime hetkien tapahtumista on kirjoittanut [[Sulo-Weikko Pekkola]] kirjassaan Petsamoa perimässä.
 
==Henkilöä käsitteleviä teoksia==
* [[Sulo-Weikko Pekkola]] -– [[Petsamoa perimässä]] (1930)
* [[Ejwind Ahonius]] -– [[Nuoret aktivistit]] (1956), kirjassa Koivisto esiintyy peitenimellä Aho.
 
{{Ylennykset ja kunniamerkit
Rivi 44:
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Koivisto, EinoYrjö}}
[[Luokka:Jääkärit]]
[[Luokka:Suomalaiset seiväshyppääjät]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Koivisto”