Ero sivun ”Aikavyöhyke” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Korjattava|Johdanto pitäisi kirjoittaa osittain uudestaan lähteiden kanssa. Esim. väite, että aikaero vierekkäisten vyöhykkeiden välillä on yksi tai puoli tuntia, ei yleisesti pidä paikkaansa, kartalta nähdään lukuisia alueita, joissa ero on kaksikin tuntia, tai jotain ihan muuta.}}
[[Kuva:Standard World Time Zones.png|thumb|500px|Maailman aikavyöhykkeet (alkaen 26. lokakuuta 2014) merkittyinä [[Mercatorin projektio]]on.]]
'''Aikavyöhyke''' on [[maapallo]]n alue, jolla käytetään samaa kellonaikaa. Ennen aikavyöhykkeiden käyttöönottoa jokaisella Maapallon paikalla oli oma luonnollinen aikansa, paikallisaika, joka määräytyi siten, että kussakin paikassa kellot pantiin osoittamaan kahtatoista keskipäivän hetkellä.
Aikavyöhykkeet määrättiin alun perin vuonna 1884 [[Washington]]issa pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa siten, että niiden rajat koko matkaltaan myötäilivät 15 pituusastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta ja kahden vierekkäisen aikavyöhykkeen välinen aikaero oli aina tasan tunti. Tässä jaossa matemaattisina rajoina aikavyöhykkeiden välillä voidaan pitää [[pituuspiiri|pituuspiirejä]] 7,5; 22,5; 37,5 ja niin edelleen astetta itäistä tai läntistä pituutta aina 15 asteen välein. Nämä rajat sijaitsevat niiden pituuspiirien puolivälissä, joissa aikaero nollameridiaaniin verrattuna on täysiä tunteja. Tällaisista aikavyöhykkeiden rajoista on manneralueilla lähes kokonaan ajat sitten luovuttu: aikavyöhykkeiden rajat juuri lainkaan noudata pituuspiirejä, jotka vuonna 1884 kokouksessa aikavyöhykkeiden rajoiksi määrättiin. Useimmissa valtioissa on nykyään koko valtion alueella käytössä sen aikavyöhykkeen aika, johon maan keskeisimmät osat kuuluvat, vaikka maan läpi kulkisikin vuoden 1884 päätöksen mukaan aikavyöhykerajoja. Eräissä itä-länsisuunnassa todella pitkissä valtioissa kuten [[Venäjä]]llä<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/venajalla_kesaaika_vahensi_aikavyohykkeita_1566355.html Venäjällä kesäaika vähensi aikavyöhykkeitä] Yle Uutiset, Yleisradio</ref>, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Australia]]ssa ja [[Brasilia]]ssa on kuitenkin useampi aikavyöhyke saman maan sisällä mutta tällöinkään aikavyöhykkeiden rajat eivät yleensä noudata pituuspiirejä, joihin ne alun perin määrättiin, vaan osavaltioiden, territorioiden, oblastien tms. epäitsenäisten alueellisten hallintoyksikköjen rajoja. Keskusjohtoisessa [[Kiina]]ssa on vain yksi aikavyöhyke, vaikka sen alueella voisi olla viisi, joista kolme kokonaista vyöhykettä. Aikaisemmin Kiinassa olikin viisi aikavyöhykettä.<ref>Uusi Pikkujättiläinen, s. 13</ref> Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi [[Ranska]]ssa ja [[Espanja]]ssa on voimassa Keski-Euroopan aika (UTC + 1 h), vaikka nämä maat sijaitsevat pääosin Länsi-Euroopan aikavyöhykkeellä (UTC). Muutamissa maissa on myös käytössä aika, jonka ero UTC:hen verrattuna ei ole tasatunteja vaan esimerkiksi 3 ½ tai 5 ½ tuntia. Merellä aikavyöhykkeiden rajat suurelta osin ovat Washingtonin vuoden 1884 päätöksen mukaiset.
Aikavyöhykkeitä on nykyään nelisenkymmentä: tasatuntivyöhykkeet UTC-12:sta UTC+14:ään sekä joukko sellaisia vyöhykkeitä, joilla ero UTC-aikaan ei ole tasatunteja. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on yleensä yksi tunti tai puoli tuntia siten, että itään päin mentäessä kellonaika on edellä. On kuitenkin tapauksia, joissa toisiinsa rajoittuvien aikavyöhykkeiden aikaero on muu kuin yksi tasatunti tai puoli tuntia, mm. Norjan ja Venäjän rajalla kohtaa kaksi aikavyöhykettä, joiden lähtökohtainen ero on 2 tuntia (Norjan käyttäessä [[kesäaika]]a kuitenkin vain yksi tunti).
| |||