Ero sivun ”Kansallissosialismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p s<c Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
Kumottu muokkaus 15792206, jonka teki Grieffi (keskustelu) |
||
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|kansallissosialisti||[[Kansallissosialisti (lehti)|Kansallissosialisti]] oli myös Suomessa jatkosodan aikana ilmestynyt lehti.}}
[[Kuva:Nazi Swastika.svg|thumb|Kansallissosialistisen Saksan tunnus, [[hakaristi]].]]
'''Kansallissosialismi''' ({{k-de|Nationalsozialismus}}) eli '''natsismi''' ({{k-de|Nazismus}}) oli [[Adolf Hitler]]in johtaman [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] (NSDAP) ideologia. Kansallissosialismin on monissa suhteissa katsottu muistuttaneen [[fasismi]]a ja se luetaan toisinaan yhdeksi fasismin muodoksi. Kansallissosialismiin sisältyi myös [[Rotuoppi|rotuoppia]] ja [[antisemitismi]]ä.
NSDAP hallitsi [[Totalitarismi|totalitaristisesti]] [[natsi-Saksa|Saksaa]] vuosina 1933–1945, jolloin Hitler oli maan [[diktaattori]]na. Kansallissosialistisia puolueita perustettiin myös useisiin muihin maihin. Useimmat niistä kiellettiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen; myöhemmistä kansallissosialistisista ryhmistä on yleensä käytetty nimitystä [[uusnatsismi]].
== Aate ==
{{Viitteetön}}
Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu [[äärioikeisto]]laiseksi [[Politiikka|politiikaksi]]. Kansallissosialismi käsittää kuitenkin sekä [[vasemmisto]]laisiksi että [[oikeisto]]laisiksi miellettyjä elementtejä.
Vasemmistolaisia elementtejä ovat sääntelevä valtiovalta, työnarvon antikapitalistinen korostus ja pyrkimys rajoittaa [[plutokratia]]a sekä koron ja ulkomaanvelan vaikutusta kansallisessa talouselämässä. Suunnitelmatalouden suuntaan Saksan kansallissosialismissa viittasivat [[nelivuotissuunnitelma]] samoin kuin se, että vuodesta 1934 alkaen Saksa yritti saada [[vaihtotase]]ensa tasapainoon kiintiöimällä maahantuonnin ja suosimalla niitä maita, jotka vastavuoroisesti ostivat myös Saksasta. Filosofisesti työnarvoa korosti kansallissosialismissa [[keynes]]iläinen elvyttäminen julkiseen rakentamiseen, kuten maanrakennustöihin.
Saksalainen kansallissosialismi ilmensi myös antikirkollisuutta erityisesti [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ja lopulta myös [[kristinusko]]n vastustamisessa, koska erityisesti roomalais-katolisen kirkon [[etiikka]] asetti rajoituksia valtiovallan käyttömahdollisuudelle epäsuosittuja väestöryhmiä vastaan. [[Protestantismi|Protestanttisia kirkkoja]] kontrolloimaan luotiin [[Saksalais-kristillinen kirkko]].
Kansallissosialismin oikeistolaisiin piirteisiin kuului kielteinen suhtautuminen [[Marxilaisuus|marxilaisuuteen]]{{Lähde}}, jonkinasteinen [[markkinatalous]], yksityisomistus, [[nationalismi]] ja konservatiivisten arvojen arvostaminen.
Käytännössä NSDAP:n äänestäjäkunta oli tyypillisesti keskiluokkaa ja vanhojen oikeistopuolueiden entisiä äänestäjiä: [[Saksalaiskansallinen kansanpuolue]] romahti natsismin nousun myötä, samoin kävi monille pienemmille keskiluokan puolueille.<ref>[http://pages.uoregon.edu/dluebke/Holocaust444-544/410WhoBecameaNazi.htm David M. Luebke: Who became a National Socialist?]</ref> Selkeä esimerkki natseja tukevasta suurkapitalistista oli tehtailija [[Emil Kirdorf]], jonka haaveena oli omistavan luokan ja valtion yhteiskomento työläisten kontrolloimiseksi.
Vuonna 1930 Hitler totesi yksiselitteisesti [[Otto Strasser]]ille: ”Kapitalistit ovat saavuttaneet asemansa kyvykkyydellään, ja tämän valinnan perusteella, joka osoittaa että he ovat ylempää rotua, heillä on oikeus johtaa.”<ref>[http://www.scribd.com/doc/123802091/24365561-Adolf-Hitler-a-Chronology-of-His-Life-and-Time Milan Hauner: Hitler, a chronology of his time and life, p.66]</ref>
Kansallissosialismi kieltäytyi myös [[vapaakauppa]]liberalismille tyypillisestä [[internationalismi]]sta. Kansallissosialismi Saksassa korosti saksalaista kansallisuutta [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleri]] [[Otto von Bismarck|Bismarckin]] tapaan: saksalainen oli jokainen saksalaisen kulttuurin piirissä oleva riippumatta siitä, missä saksalaisista valtiosta hän asuu ja siitä, asuuko hän ensinkään saksalaisessa valtiossa. Saksalaisia vähemmistöjä oli monissa valtioissa, kuten [[Puola]]ssa, [[Romania]]ssa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]], niin sanotut [[Volgan saksalaiset]], jotka olivat muuttaneet [[Venäjän keisarikunta]]an [[Katariina II|Katariina II Suuren]] ajoista alkaen.
Saksalainen kansallissosialismi korosti sosialistisia piirteitään ja sosiaalisen vallankumouksen luonnettaan [[pitkien puukkojen yö]]hön saakka, jolloin [[Wehrmacht]]in salliessa ja [[SS|SS:n]] tuella murhattiin muun muassa [[Sturmabteilung|SA:n]] johto, jossa oli ajatuksia siitä, että SA:sta tulisi Saksan valtakunnan armeija. SA:n johdossa oli myös vasemmistokansallissosialisteja, joilla oli sosialistisia ajatuksia. Käytännössä Saksa kääntyi tielle, jossa suurteollisuuteen tukeutuen maata varusteltiin valmiiksi [[Ranska]]n ja Neuvostoliiton vastaiseen sotaan ja jossa kansallinen yksityinen suuromistus tuki kansallissosialistista valtiota ja sen puoluetta samoin kuin armeija.
[[Kuva:FrMeinKampf20050214.jpg|thumb|200px|Mein Kampfin ranskankielinen käännös vuodelta 1934.]]
Kansallissosialismin ideologia pohjautui esimerkiksi [[Georges Sorel]]in, [[Joseph de Gobineau]]n, [[Houston Stewart Chamberlain]]in, [[Herbert Spencer]]in, [[Friedrich Nietzsche]]n, [[Heinrich von Treitschke]]n, [[Henri Bergson]]in ja [[Alfred Rosenberg]]in ajatuksiin. Kuitenkin esimerkiksi Nietzschen ja kansallissosialismin välinen yhteys on monimutkainen. Toiset katsovat kansallissosialistisen aatemaailman saaneen vaikutteita Nietzschen ajatuksista, toiset katsovat kansallissosialistien vain käyttäneen Nietzchen kirjoituksia ja käsitteitä antaen niille haluamansa merkityksen propagandatarkoituksessa (johtuen erityisesti Nietzschen ajatusten yleisestä vaikeaselkoisuudesta).
Kansallissosialismin aatteesta kertoo lähinnä [[Adolf Hitler]]in kirja ''[[Taisteluni]]''. Hitlerin mukaan hän kehitti poliittiset oppinsa tarkkaillessaan [[Itävalta-Unkari]]n keisarikunnan käytäntöjä. Syntyperäisenä itävaltalaisena Hitler oli tarkkaillut hallinnon politiikkaa ja havainnut kuinka kielellinen ja kansallinen hajanaisuus hajotti keisarikuntaa. Lisäksi hän näki demokratian haitallisena, koska se antoi valtaa hallinnolle vihamielisten vähemmistöjen käsiin.
Puolueen alkuperäiseen ohjelmaan, jota Hitler oli yhtenä kolmesta mukana laatimassa, kirjattiin lähes kaikki mahdolliset ja ristiriitaisetkin vaatimukset, kuten lisää elintilaa, uhrauksia valtiolle, kansalaisuutta vain saksalaisille ja maahanmuuton lopettamista ja toisaalta korkojen ja pääomatulojen lakkauttamista ”kuolemanrangaistuksen uhalla”, maan, suurmyymälöiden ja trustien sosialisoimista, sosiaalietujen suurta kasvattamista ja vahvaa valtiota. Ohjelmaa ei ikinä pyrittykään toteuttamaan Hitlerin päästyä puolueensa diktaattoriksi, vaikka se julistettiin myöhemmin ”muuttumattomaksi”.
Yleinen selitys kansallissosialismin suosiolle on se, että se yhdisti eri aatteista [[Populismi|populistisia]] piirteitä, vieläpä otollisena ajankohtana Saksan kärsiessä Versaillesin rauhanehtojen tuomasta köyhyydestä ja nöyryytyksestä, ja keskiluokan menetettyä varallisuutensa [[Weimarin tasavalta|Weimarin]] aikaisen hyper[[inflaatio]]n aikana.
Maailmalle tutuksi tulleen ”hitleriläisen” kansallissosialismin lisäksi alussa suosiota nautti [[Gregor Strasser|Gregor]] ja [[Otto Strasser]]in johtama vasemmistosiipi, jonka aatesuuntausta on kutsuttu [[strasserismi]]ksi. Sen johtajat kuitenkin syrjäytettiin puolueesta sen valtaannousun yhteydessä.
=== Kansallissosialismi ja sosialismi ===
On kiistelty paljon siitä, miten sosialistisia kansallissosialismi ja natsi-Saksa olivat, eikä asiasta ole yksimielisyyttä.
Puolueen 25-kohtainen [[kansallissosialistinen puolueohjelma]] esitti 10 sosialismille läheistä vaatimusta kuten ”tulot muusta kuin työstä on lakkautettava”, ”kaikki yritykset on kansallistettava”, ”sotavoitot konfiskoidaan”, ”suurten yritysten voitot jaetaan”, ”laajennetaan eläkkeitä”, ”maareformi”).<ref>Lee, Stephen J. (1996), Weimar and Nazi Germany, Harcourt Heinemann, page 28</ref> Hitler julisti: ”me olemme sosialisteja, me olemme nykypäivän kapitalistisen talousjärjestelmän vihollisia”,<ref>Hitlerin puhe 1.5.1927 kirjassa Toland, J. (1976) Adolf Hitler Garden City, N.Y.: Doubleday Speech. May 1, 1927. p. 224</ref> mutta hän korosti, ettei hänen sosialisminsa ole [[marx]]ilaista sosialismia, jota hän vastusti. Hitlerin puheita on pidetty ristiriitaisina ja tilanteeseen ja yleisöön sovitettuina.
Kansallissosialismin kapitalismin vastaista aspektia voimakkaammin korostaneet [[strasserismi|strasseristit]] – joilla oli kannatusta erityisesti [[Sturmabteilung|SA]]-järjestössä – olivat tyytymättömiä NSDAP:n valtaannousua seuraanneeseen politiikkaan ja vaativat "toista vallankumousta". Heidät kuitenkin hävitettiin puolueesta [[pitkien puukkojen yö|pitkien puukkojen yön verilöylyssä]] vuonna 1934.<ref>http://www.historyplace.com/worldwar2/timeline/roehm.htm</ref>
Valtiojohtoisen politiikan seurauksena työllisyys parani mutta reaalipalkat laskivat 25 % vuosina 1933–1938. <ref name="econ161_berkeley_edu">{{cite web | url = http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Purge15.html | title = econ161.berkeley.edu | accessdate = 2007-08-15 | publisher = }}</ref>
== Aatehistoria ==
=== Kansallissosialismin edeltäjät ===
Käsitteen kansallissosialismi nostivat jo 1800-luvun lopulla esiin papit [[Friedrich Naumann]] ja G. Göhre, jotka perustivat ”Kansallis-Sosiaalisen Yhdistyksen”. Hieman myöhemmin nimi muutettiin ”Kansallis-Sosiaaliseksi Puolueeksi”. Göhre ehdotti jo tuolloin järjestölle nimeksi ”Kansallisen Sosialismin Yhdistystä” ja Naumannin tavoitteena oli todistaa, että ”nationalismi ja sosialismi voidaan sulauttaa yhdeksi poliittiseksi liikkeeksi”{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.
Vuonna 1891 perustettu ”Suursaksalainen liitto” ([[Alldeutscher Verband]], ADV) ja sen johtajan [[Heinrich Class]]in kirjoitukset pohjustivat myös osaltaan hitleriläistä kansallissosialismia.
[[Itävalta-Unkari]]n alueella perustettiin ADV:n tukemana 1903 ”Itävaltalainen työväenpuolue”, jonka ideologi [[Rudolf Jung]] nosti esiin käsitteen ”kansallissosialismi”. Jung ja Itävallan kansallissosialistit toimivat sittemmin Hitlerin NSDAP:n innoittajina. Ilmeisesti tähän viitaten kansallissosialismin pääideologi Alfred Rosenberg kirjoitti myöhemmin: ”''kansallissosialismin nimi – – on peräisin [[Sudeettialueet|Sudeetti-Saksan]] alueelta.''”
Varhaiset kansallissosialistiset järjestöt olivat [[Konservatismi|konservatiivisia]] tai nationalistisia, mutta ne omaksuivat sosialistisia tunnuksia ja tavoitteita. [[Luokkataistelu]]n ja [[marxilaisuus|marxilaisuuden]] sijaan ne kuitenkin julistivat [[Otto Glagau]]n muotoilemaa teoriaa ”riistävän” (= juutalainen, kansainvälinen) ja ”tuottavan” (= saksalainen; kansallinen) pääoman ristiriidasta.
=== NSDAP:n puolueohjelma ===
Natsipuolueen ainoaksi jäänyt [[kansallissosialistinen puolueohjelma|puolueohjelma]] julkaistiin vuonna 1920. Natsismiin on liitetty [[kollektivismi]]<ref>Davies, Peter; Dereck Lynch (2003). ''Routledge Companion to Fascism and the Far Right''. Routledge, p.103. ISBN 0415214955.</ref><ref name="Hayek">[[Friedrich Hayek|Hayek, Friedrich]] (1944). ''The Road to Serfdom''. Routledge. ISBN 0415253896.</ref>, [[totalitarismi]], [[pangermanismi]], [[rasismi]], [[eugeniikka]], [[antisemitismi]],<ref>Encyclopedia Britannica: National Socialism</ref> [[antikommunismi]]<ref>[http://www.nazism.net/about/nazi_ideology/ Nazism.net: Nazi ideology, viitattu 8.1.2008]<br>[http://www.yle.fi/opintoradio/tasavalta/valtio/html/kansallissos.html Yle, oppiminen:Kansallisosialismi, viitattu 8.1.2008]</ref> sekä vapaan [[markkinatalous|markkinatalouden]] ja [[liberalismi]]n vastustaminen.<ref>Hoover, Calvin B. (March 1935). “The Paths of Economic Change: Contrasting Tendencies in the Modern World”, ''The American Economic Review'', Vol. 25, No. 1, Supplement, Papers and Proceedings of the Forty-seventh Annual Meeting of the American Economic Association, pp.13–20.</ref><ref>Morgan, Philip (2003). ''Fascism in Europe, 1919–1945''. Routledge, p.168. ISBN 0415169429.</ref><ref name="Hayek"/> Hitlerin julistama [[Kansallissosialistinen puolueohjelma|puolueohjelma]] painottaa erityisesti äärimmäistä nationalismia, vahvaa valtiota, rotupolitiikkaa, saksalaisen työväestön asiaa, keskiluokan oikeutta omaisuuteensa ja kapitalismin vastustamista.
=== Adolf Hitlerin "Taisteluni" ===
Kansallissosialismin aatesisältö, jota muotoiltiin osittain Hitlerin teoksessa ''[[Taisteluni]]'', on jäänyt epämääräiseksi, vaikka sitä on tutkittu paljon.<ref>http://vanha.soc.utu.fi/polhist/vaihtuvat/jokisipila_Natsismi%20ideologiana%20kalvot.pdf , Jokisipilä, Markku: Kansallissosialismi ideologiana, luentokurssi, UTU </ref> Sen sisältöä ei ideologiana määritelty tarkoin.<ref name="cee">"National Socialism." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 10 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/national-socialism:'' Nazi dogma, partly articulated by Hitler in Mein Kampf, [was] vague and mystical, it was not a system of well-defined principles but rather a glorification of prejudice and myth with elements of nihilism...The ruling “master race” itself was to be organized into an authoritarian pyramid, at the apex of which stood the infallible Führer.''</ref> Sen keskeisintä sisältöä olivat kuitenkin eri ihmisryhmien välinen epätasa-arvo, johtajan ({{k-de|[[Führerprinzip]]}}, johtajaperiaate) seuraaminen ja ekspansionistinen nationalismi. Se käytti ideologiassaan hyväksi [[Arthur de Gobineau]]n rotuoppeja, [[Heinrich von Treitschke]]n nationalismia sekä [[Friedrich Nietzsche]]n sankarikulttia. Natsit glorifioivat kuria ja voimaa ja hylkäsivät demokratian rappeutuneena järjestelmänä, joka suojeli heikkoja ja keskinkertaisia.<ref name="cee">"National Socialism." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 10 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/national-socialism</ref> Se jakoi monia piirteitä italialaisen [[fasismi]]n kanssa, kuten [[korporativismi]]n, kollektivismin ja [[statismi|valtiokeskeisyyden]]. Kansallissosialismi korosti johtajan merkitystä [[arjalaiset|arjalaisen]] kansan johtajana ja sen vihollisten tuhoamisessa. Natsit syyttivät juutalaisia ”herrarodun” vastaisesta toiminnasta ja pitivät marxismia, kansainvälisiä finanssilaitoksia ja [[vapaamuurarit|vapaamuurareita]] juutalaisina maailman hallinnan välineinä. Natsi-ideologi [[Alfred Rosenberg]]in mukaan myös kristinusko oli juutalainen luomus. Juutalaisia syytettiin erityisesti Saksan pettämisestä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja nöyryyttämisestä sodan päättäneessä [[Versailles’n rauha]]nsopimuksessa.<ref name="cee"/>
== Natsihallinnon ominaispiirteitä ==
===Rotuoppi===
[[Kuva:Male race defiler.svg|thumb|150px|left|Kansallissosialistien miespuolisen "rodunhäpäisijän" tunnus. Rodunhäpäisijä tarkoitti arjalaista, joka oli naimisissa juutalaisen kanssa.]]
{{Pääartikkeli|[[Kansallissosialistinen rotuoppi]]}}
Kansallissosialismin aatteelle on myös keskeistä [[rotu]], jonka suurin saavutus on [[nationalismi|nationalistisen]] ajatusmallin mukaan yhtenäinen valtio. Saksan tapauksessa ylivertainen "arjalainen herrarotu" on luotu muodostamaan Saksan valtiossa kulttuurisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti väkevin kansakunta ja valtio, jonka kohtalona on hallita alempia rotuja. Vahvojen rotujen vastakohtina olivat heikot valtiot ja kulttuurit, joita riitely, etninen ja kielellinen hajaannus ja [[Ali-ihminen|ali-ihmiset]] heikensivät. Kolmannen pykälän muodostivat kotimaattomat ihmiset eli loisrodut (esimerkiksi [[juutalaisuus|juutalaiset]], [[romanit]] ja [[puolalaiset]]), jotka poistamalla herrarotu vahvistuisi.
Herrarotu-aate perusteli myös vaatimuksen elintilasta, joka [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] toteutui konkreettisena sotaretkenä. Alempien rotujen kohtalona tuli olla sotilaallisesti heikompia ja siten herrarodun laajenemisetujen edessä väistyviä. Näkökulmassa on selvä viite 1900-luvun alkuvuosikymmenten muodikkaaseen [[sosiaalidarvinismi|sosiaalidarvinistiseen]] teoriaan.
Uskonnot, jotka hyväksyivät nämä ”elämän julmat tosiasiat” olivat hyviä uskontoja. Tämä viittaa kansallissosialismin pyrkimykseen luoda uusi uskonto muinaisten skandinaavisten uskomusten mytologiselle pohjalle.
=== Talouspolitiikka ===
Tullessaan valtaan kansallissosialistit olivat osin luopuneet puolueohjelman tavoitteistaan sosialisoida tuotantovälineitä, ja sosialisointi rajoittui lähinnä vainottujen ryhmien sekä valloitettujen alueiden omaisuuteen. Osittainen suunnitelmatalous ”[[nelivuotissuunnitelma]]” toteutettiinkin ilman ''de jure'' sosialisointia: nähtiin tehokkaammaksi antaa osaavien suuromistajien hoitaa yrityksiään jatkossakin, mutta valtion komentojen mukaan, valtion takavarikoidessa yritysten tuotot itselleen. Tässä mielessä kansallissosialismi eroaa valtion suoraan omistukseen pyrkivistä kommunisteista, jotka pyrkivät sosialismin kautta kommunismiin ja valtion kuoleentumiseen, mutta muistuttaa sosialidemokratiaa, jossa verotuksella ja sääntelyllä ohjataan muodollisesti yksityisen tuotannollisen omaisuuden tuottoa ja käyttötarkoituksia.
Kansallisella tasolla kansallissosialistien tärkeimmät tavoitteet taloudessa olivat työttömyyden ja [[hyperinflaatio]]n poistaminen ja keski- ja alaluokkien käytössä olevien kulutushyödykkeiden tuotannon laajentaminen.
Nämä olivat keskeisiä poliittisen suosion lisäämiseen pyrkiviä tavoitteita ja vastasivat omalta osaltaan [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] puutteisiin. Kansallissosialistinen puolue oli toimissaan tuloksekas ja talous kasvoikin huippuvauhtia vuosina 1933–1936 (keskimäärin 9,5 [[prosentti]]a vuodessa ja teollisuuden kasvoi 17,2 prosenttia).
Joidenkin taloustieteilijöiden mukaan tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti kansallissosialistien ansiota, vaan heidän mukaansa talouskasvun itse asiassa aiheuttivat Weimarin tasavallan loppuaikojen talouspoliittiset ratkaisut. Vaikka hyperinflaation päättyminen usein luetaan kansallissosialistien menestyksien joukkoon, sen päättyminen sijoittuu kuitenkin valtaannousua edeltäneisiin vuosiin.
Talouden laajeneminen nosti Saksan syvästä lamasta ja täystyöllisyyteen alle neljässä vuodessa. Julkinen ja yksityinen kulutus kasvoivat nopeasti. Tämän kasvun ollessa kulutuksellista, eikä tuotannollista (sotakoneiston laajentaminen, työhankkeet ja niin edelleen) inflaatio nosti jälleen päätään, mutta ei kuitenkaan samoihin lukuihin kuin Weimarin tasavallan aikaan.
Saksan talouden elvyttäminen julkisia menoja lisäämällä oli keynesiläistä talouspolitiikkaa, minkä [[John Maynard Keynes]] itse myönsi, pääteoksensa ''General Theoryn'' saksankielisen laitoksen esipuheessa 1930-luvulla, suosittelemalla kansallissosialisteille talouden kokonaiskysynnän elvytystä. Monet taloustieteilijät ovat kuitenkin sanoneet, että tämä keynesiläinen, kysynnänelvytykseen perustuva kansallissosialistien talousmalli ei olisi kyennyt pysymään pystyssä ilman sotaa. Julkisen kysynnän vahvistaminen perustui myös varustelulle, josta ei saa tuottoja ilman taloudellisesti kannattavaa valloitussotaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Saksan talouden tämä suuntaus herätti epäilyksiä. Suuntauksen yksi suurimmista vastustajista oli [[Winston Churchill]], joka uskoi Saksan valmistautuvan sotaan ja vaati vastaavia toimia myös Britannialta.
Kansainvälisen talouden kannalta voidaan nähdä, ettei kansallissosialistisen puolueen tavoitteena niinkään ollut yhdentää Kolmatta valtakuntaa kansainväliseen talousjärjestelmään kaupan välityksellä, vaan pyrkiä omavaraisuuteen ja valloittaa voimavarat valtion haltuun asein. Omavaraisuuteen pyrkimisen syynä oli myös valmistautuminen tulevaan sotaan. Yleensäkin epäluuloa kansainvälistä kauppaa kohtaan lisäsi varmuus juutalaisen pankkiirisalaliiton hallussa olevista maailmanmarkkinoista, joka ajatuksena sopi hyvin juutalaisvastaiseen propagandaan. Taustalla oli ajatus siitä, että [[Yhdistynyt kuningaskunta]] ja [[Yhdysvallat]] kykenevät hallitsemaan maita myöntämillään lainoilla ja niistä maksettavilla koroilla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen niin kuin toisenkin maailmansodan jälkeen Yhdysvalloista tuli suuri luotottaja Euroopalle, Neuvostoliittoa sekä sen liittolaisia lukuun ottamatta.
Taloudellisesti fasismin ja kansallissosialismin välillä on selkeät siteet, koska kumpaankin kuuluu valtion hallinnassa oleva sijoitusmaailma, rahamarkkinat, teollisuus ja maanviljely. Kummassakin talousmallissa on kuitenkin myös yksityisiä yrityksiä ja osittain markkinatalouteen perustuva hinnanmääräytyminen. Saksan pörssit jatkoivat toimintaansa natsivallan aikana normaalisti, ja pörssikurssit olivat ensimmäisten sotavuosien aikana niin vahvassa nousussa, että Saksassa keskusteltiin jopa enimmäiskurssien määräämisestä osakkeiden arvolle liiallisen nousun hillitsemiseksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Saksan arvopaperimarkkinat | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 3.10.1941 | Numero = 40–41 | Selite = digi.kansalliskirjasto.fi -tietokannan aineistot | www =}}</ref> Italian fasismi oli kuitenkin selvemmin [[Korporativismi|korporativistinen]], jossa työnantajat ja työntekijät sopivat asiat valtion tiukassa kontrollissa, mutta silti erillisinä toimijoina. Konfliktit, kuten lakot olivat kuitenkin estettyjä.
=== Naisten asema ===
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 119-5592-04A, Porträt BDM-Mädchen.jpg|thumb|Nuori [[Bund Deutscher Mädel]]in jäsen.]]
Kansallissosialismin ihanteelliseen perhemalliin kuului selkeästi rooleihin jaettu perhe. Kulttuurielämä ja taide korostivat voimakkaasti miehen miehekkyyttä, kun taas naisen osa kansallissosialistisessa Saksassa oli pitää huolta kodista ja huolehtia lapsista. Saksassa kotiäitiyden korostaminen liittyi myös korkeaan työttömyyteen toista maailmansotaa edeltävänä aikana – palauttamalla työssä käyvät naiset takaisin kotilieden äärelle vapautettiin työpaikkoja miehille ja vähennettiin siten työttömyyttä.
Avioliitossa korostettiin erityisesti rotupuhtauden ja perinnöllisen terveyden vaalimista.
Naisen yhteiskunnallinen asema oli syrjäänvetäytyvä ja poissa julkisuudesta. Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen merkkihenkilöihin kuuluikin vain vähän naisia. Yhteiskunnassa saatettiin suhtautua naisiin ja heidän saavutuksiinsa väheksyvästi, kuten [[Olavi Paavolainen]]kin silminnäkijänä havainnoi.
=== Kansanterveys ===
[[Kansanterveys]]työ oli merkittävässä asemassa natsi-ideologiassa. Toimintamuotoja olivat tupakoinnin vastustamiskampanjat, asbestirajoitukset, työturvallisuus- ja turvallisuussäännökset jne.<ref>http://www.pupress.princeton.edu/titles/6573.html</ref>
=== Eläinsuojelu ===
{{Pääartikkeli|[[Eläinsuojelu natsi-Saksassa]]}}
Kolmannen valtakunnan eläinsuojelulait lukeutuivat aikansa edistyksellisimpiin.<ref>Boria Sax: ''Animals in the Third Reich. Pets, Scapegoats and the Holocaust.'' 2002</ref> Sota-ajan olot haittasivat lakien toimeenpanoa, mutta eläinsuojelutyö oli Saksassa laajaa ja järjestäytynyttä. Eläinlääkärien ammattikunnan keskuudessa kansallissosialismin kannatus oli varsin korkeaa. Juutalaisvastaisessa propagandassa hyödynnettiin usein teemaa juutalaisista eläinrääkkääjinä. Eläin- ja luonnonrakkaus olivat natsi-ihanteiden mukaan perisaksalaisia hyveitä, mutta käytäntö saattoi olla toisenlainen: esimerkiksi [[Hitler-Jugend]]-kasvatukseen kuuluivat usein ”karaisevat” teurastus- ja eläinrääkkäysharjoitukset.<ref>Boria Sax: ''Animals in the Third Reich. Pets, Scapegoats and the Holocaust.'' 2002</ref>
Hitler antoi ymmärtää olevansa [[kasvissyönti|kasvissyöjä]], mitä esimerkkiä jotkut hänen kannattajansa seurasivat. Suomessa näin teki [[Teo Snellman]].
== Natsi-termin historiaa ==
Puolueen kannattajia ja jäseniä nimitetään ''natseiksi''.<ref name="etymonline">http://www.etymonline.com/index.php?term=Nazi</ref> Erityisesti Etelä-Saksassa kansallissosialistien vastustajat suosivat sanaa, koska lempinimeen Nazi (nimestä ''Ignatz'') liittyivät mielleyhtymät ''hölmö'', ''kömpelö'' tai ''jälkeen jäänyt''. NSDAP pyrki ottamaan sanan käyttöönsä, mutta myöhemmin puolueen on sanottu välttäneen sen käyttöä. Natsi-sanaa levittivät Saksasta [[Pakolainen|pakolaisiksi]] ulkomaille 1930-luvulla lähteneet. [[Englannin kieli|Englannin kielessä]] sanaa ''Nazi'' ei käytetty 1923–1930, vaan sanaparia ''National Socialists''.<ref name="etymonline"/> [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] sanan ''Nazi'' tai ''kansallissosialismi'' käytön on sanottu kielletyn 1932 oletetusti siksi, että se ei pääsisi mitenkään pilaamaan sanaa [[sosialismi]]. Neuvostokirjallisuus käytti sanaa [[fasismi]].<ref name="etymonline"/>
== Kansallissosialismi Suomessa ==
Erilaisia kansallissosialismin sukuisia aatteita nousi Suomessakin 1920- ja 1930-luvulla, mutta niiden vaikutus jäi verraten vähäiseksi.
Suomessa toimi 1930- ja 1940-luvulla useita pieniä kansallissosialistisia järjestöjä, jotka ottivat mallia saksalaisista natseista ja pitivät yhteyksiä näihin. Tunnetuimpia järjestöistä olivat [[Arvi Kalsta]]n johtamat [[Suomen Kansan Järjestö]] (1933–1936) ja [[Kansallissosialistien Järjestö]] (1940–1944), [[Teo Snellman]]in [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö]] (1940–1944) ja [[Yrjö Raikas|Yrjö Raikkaan]] [[Suomen Kansallissosialistit]] (1941–1944). Muita olivat esimerkiksi [[Aseveljien Työjärjestö]] (1942), [[Isänmaallinen Kansanpuolue]] (1932–1933), [[Suomalaissosialistinen Työväen Puolue]] (1934–1944) ja [[Suomen Työrintama]] (1936–1939). [[Yrjö Ruutu|Yrjö Ruudun]] johtama [[Suomalaissosialistinen puolue|Suomen Kansallissosialistinen Liitto]] (1932–1937) ei nimestään huolimatta kannattanut saksalaistyyppistä kansallissosialismia ja se vaihtoi 1933 nimensä Suomalaissosialistiseksi puolueeksi. Vuoden 1933 eduskuntavaaleissa kansallissosialistit saivat koko maassa yhteensä noin 4 000 ääntä.
Suomen Kansan Järjestö tarjosi jo vuonna 1934 Adolf Hitlerin ''Taisteluni''-teoksen käännösoikeuksia kustannusyhtiö [[Otava (kustannusyhtiö)|Otavalle]], mutta tämä kieltäytyi. Valtaosalle suomalaisista Hitler oli tuolloin vielä tuntematon pyrkyri, jonka ei uskottu pysyvän kauankaan vallassa. Toinen Suomen suurimmista kustannusyhtiöistä, [[WSOY]], sai teoksen julkaisuoikeudet [[välirauhan aika]]na kesällä 1940 sen jälkeen, kun saksalainen kustantamo oli hyväksynyt kääntäjäksi [[Lauri Hirvensalo]]n WSOY:n varmistettua tämän "arjalaisen" sukutaustan. ''Taisteluni''-teoksen kahta osaa ja yhdistettyä laitosta myytiin vuosina 1941–1944 Suomen oloissa suuri määrä, 32 000 kappaletta, ja professori [[V. A. Koskenniemi]] kirjoitti siitä ylistävän arvion [[Uusi Suomi]] -lehteen. Kuitenkin vain harvat suomalaiset lukijat lienevät jaksaneet kahlata teoksen raskaan tekstin kokonaan läpi, eikä teos synnyttänyt Suomessa mitään kansallissosialistista liikehdintää.<ref> Jarl Hellemann: ''Kustantajan näkökulma: kirjoituksia kirjallisuuden reunalta'', s. 236–238. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16145-8.</ref>
Varsinaisten kansallissosialististen liikkeiden ulkopuolella Suomen ilmapiirissä oli 1930-luvulla ja sota-aikana jonkin verran natsi-Saksaa myötäileviä ja ihannoivia äänenpainoja. Esimerkiksi poliisien ammattilehdissä käsiteltiin Saksan poliisiurheilua ja [[Reinhard Heydrich]]in perustamaa ”kansalaisten raportointipalvelua” (''Volksmeldedienst'') kritiikittömästi ja [[Gestapo]]n tehokkuutta korostaen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Poliisiurheilusta Saksassa
| Julkaisu = Poliisimies: poliisijärjestöjen äänenkannattaja | Ajankohta = 15.12.1938 | Numero = 23–24 | Selite = digi.kansalliskirjasto.fi -tietokannan aineistot
| www =}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Vakoojien vakooja
| Julkaisu = Suomen Poliisilehti | Ajankohta = 1.5.1940 | Numero = 9 | Selite = digi.kansalliskirjasto.fi -tietokannan aineistot
| www =}}</ref>
Toisen maailmansodan jälkeisistä suomalaisista kansallissosialisteiksi julistautuneista henkilöistä tunnetuin lienee [[Turku|Turussa]] ja [[Naantali]]ssa vaikuttanut [[Pekka Siitoin]], joka johti ensin ''[[Isänmaallinen Kansanrintama|Isänmaallista Kansanrintamaa]]'', joka sittemmin lakkautettiin ja jonka tilalle perustettiin rekisteröimätön ''[[Kansallis-demokraattinen Puolue]]''. Siitoimen kansallissosialismi nojasi vahvasti 1930-luvun Saksan ihannointiin ja nostalgiaan, eikä se saavuttanut mainittavaa kannatusta edes muiden kansallissosialistien keskuudessa. Myös [[Väinö Kuisma]]n aiemmin johtama ''Suomi - Isänmaa'' -puolue (nyk. ''Suomen Isänmaallinen Kansanliike'', aiemmin tunnettu nimillä ''Arjalainen Germaaniveljeskunta'', ''Isänmaallinen Oikeisto'' ja ''Suomi Nousee - Kansa Yhdistyy'') sai vaikutteita kansallissosialismista, vaikka se määrittelikin ideologiansa nimikkeellä Kalevalainen nationalismi. Myöhemmin Suomessa on toiminut joitakin pieniä rekisteröimättömiä ryhmittymiä, joista osa on ollut ideologisesti kansallissosialismia lähellä, kuten ''Rautainen Kansallissosialismi'', ja osa suoraan kansallissosialistista maailmankatsomusta julistavia, kuten [[Suomen Vastarintaliike]].
Suomessa vaikuttaneet merkittävät oikeistoradikaalit liikkeet eivät olleet yleisesti ottaen niinkään kansallissosialistisia, vaan pikemminkin lähempänä fasismia. Tunnetuimmat suomalaiset oikeistoradikaalit liikkeet olivat [[Suomen Suojeluliitto]], [[Lapuan liike]] ja [[Isänmaallinen Kansanliike]] IKL. Näistä Lapuan liike ja sen parlamentaarinen seuraaja IKL halusivat tiukkaa valtiovaltaa ja vahvaa johtajuutta.
== Merkittävimpiä kansallissosialisteja ==
Alla on listattu lähinnä kansallissosialistisen puolueen alkuaikojen jäseniä ja puolueen ”sisäpiiriin” kuuluneita, ei esimerkiksi [[Wehrmacht]]in kenraaleita. Tämä siitä syystä, että vaikka käytännössä puolueen jäsenyys oli Kolmannessa valtakunnassa ennemminkin sääntö kuin poikkeus, ei muiden yhteys puolueeseen ole kuitenkaan yhtä merkityksellinen.
*[[Martin Bormann]] – Hitlerin yksityissihteeri, Puoluekanslian johtaja, Johtajan Sijainen Hessin jälkeen.
*[[Hans Frank]] – ministeri, Saksan lakiakatemian päällikkö
*[[Wilhelm Frick]] – sisäministeri
*[[Walter Funk]] – teollisuusministeri
*[[Joseph Goebbels]] – Propaganda- ja kansanvalistusministeri
*[[Hermann Göring]] – Saksan ilmavoimien, [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffe]]n komentaja, Valtakunnanmarsalkka, Nelivuotissuunnitelman viraston johtaja.
*[[Rudolf Hess]] – kansallissosialistisen puolueen varajohtaja, ”Johtajan Sijainen” [[Skotlanti]]in lentoonsa saakka
*[[Reinhard Heydrich]] – [[Sicherheitsdienst]]in (SD) johtaja, ”Prahan teurastaja”
*[[Heinrich Himmler]] – Reichsführer SS ([[SS]]-joukkojen Valtakunnanjohtaja)
*[[Adolf Hitler]] – Führer (Johtaja), Valtakunnankansleri, Kolmannen valtakunnan johtaja ja ylipäällikkö.
*[[Rudolf Höss]] – [[Auschwitz]]in keskitysleirin komendantti. Ei pidä sekoittaa [[Rudolf Hess]]iin
*[[Ernst Kaltenbrunner]] – [[Reichssicherheitshauptamt]]in (RSHA) johtaja, [[Reinhard Heydrich]]in seuraaja
*[[Robert Ley]] – Saksan työväenrintaman päällikkö
*[[Heinrich Müller]] – [[Gestapo]]-johtaja
*[[Joachim von Ribbentrop]] – Saksan ”Valtakunnanulkoministeri” 1938–1945
*[[Ernst Röhm]] – [[Sturmabteilung]]in (SA) organisoija ja johtaja vuoteen 1934.
*[[Alfred Rosenberg]] – natsismin pääideologi
*[[Walther Schellenberg]] – [[Gestapo]]-johtaja
*[[Julius Schaub]] – Hitlerin ylin adjutantti ja avustaja vuosina 1940-1945.
*[[Julius Schreck]] – Hitlerin autonkuljettaja ja SS:n ensimmäinen komentaja.
*[[Julius Streicher]] – Antisemitistisen [[Der Stürmer]]-lehden [[päätoimittaja]]
*[[Baldur von Schirach]] – [[Hitler-Jugend]]in (HJ) johtaja
*[[Albert Speer]] – Hitlerin hoviarkkitehti, varusteluministeri
*[[Otto Strasser]] – Puolueen sisäisen vasemmistolaisen opposition johtaja ja pääideologi
*[[Fritz Todt]] – Kolmannen valtakunnan työpalveluorganisaation perustaja.
== Katso myös ==
* [[Holokausti]]
* [[Natsi-Saksa]]
* [[Natsisymboliikka]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Tekijä= Jokisalo, Jouko | Vuosi=1995 | Nimike= Kansallissosialismin ideologia| Julkaisija= Snellman-instituutti | Julkaisupaikka=Kuopio| Tunniste= ISBN 951-842-165-X}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Andersson, Martin | Nimeke=Hakkorset på vikingaseglet: Nazismens kopplingar till Svenskfinland 1932–48 | Julkaisupaikka=Paipis | Julkaisija=Martin Andersson | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-93-5474-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Burleigh, Michael | Nimeke=Kolmas valtakunta: Uusi historia | Selite=(The third reich: A new history, 2000.) Suomentanut Seppo Hyrkäs | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-28721-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Glover, Jonathan | Nimike=Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria | Selite=(Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-020-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kunnas, Tarmo | Nimeke=Fasismin lumous: Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena, | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-796-933-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pick, Daniel | Nimeke=Hitler, Hess and the Analysts: The Pursuit of the Nazi Mind | Julkaisija=Oxford University Press | Julkaisupaikka=Oxford | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-0-19-954168-3 }}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|National Socialism}}
* Majaniemi, Janne: [http://www.ennenjanyt.net/2006_1/majaniemi.pdf Demokratiakritiikki ja antidemokraattinen ajattelu Weimarin tasavallassa (1919–1933)]
* [http://vanha.soc.utu.fi/polhist/vaihtuvat/jokisipila_Natsismi%20ideologiana%20kalvot.pdf Jokisipilä: Natsismi ideologiana]
* [http://www.yle.fi/opintoradio/tasavalta/valtio/html/kansallissos.html YLE Opintoradio: Natsismi 1920- ja 30-lukujen Suomessa]
* [http://www.historyplace.com/worldwar2/riseofhitler/25points.htm Natsipuolueen 25 kohdan ohjelma] {{en}}
* [http://www.mv.helsinki.fi/home/akajas/tekstit/elisabet/natsit.htm HY: Nietzsche ja natsit]
* [http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/10.tammikuu/NATSIT.HTM Verkkouutiset: Suomalainen kansallissosialismi kiihotti juutalaisvastaisuuteen]
* [http://www.secularhumanism.org/index.php?section=library&page=paul_23_4 The Great Scandal: Christianity's Role in the Rise of the Nazis]
* Saarikivi, Janne: [http://www.kaltio.fi/vanhat/index38b3.html?101 Natsismi ja myytti pahasta ihmisestä]. Kaltio 3/2003.
* Jouko Jokisalo: [http://kulttuurivihkot.fi/lehti/blogit/kasparhauser/341-kansallissosialismin-qsosialismiq-1-osa Kansallissosialismin ”sosialismi”]. Kulttuurivihkojen blogi 28.2.2013.
{{Metatieto}}
[[Luokka:Kansallissosialismi|*]]
[[Luokka:Nationalismi|*]]
| |||