Ero sivun ”J. H. Erkko” versioiden välillä

6 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(linkki)
{{Ohjaa tänne|Erkkola||[[Erkkola (mopo)|Erkkola]] on myös tunnettu [[Mopo#Invalidimopot|invalidimopo]].}}
{{Kirjailija
| nimi = J. H. Erkko
| syntymäaika = [[16. tammikuuta]] [[1849]]
| syntymäpaikka = [[Orimattila]]
| kuolinaika = [[16.{{Kuolinaika marraskuuta]]ja [[ikä|16|1|1849|16|11|1906]]}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| ammatit = runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija, kulttuurivaikuttaja
 
==Henkilötietoja==
[[FileTiedosto:Erkkola IMG 7028 C.JPG|thumb|270px|Erkon taitelijakotitaiteilijakoti Erkkola Tuusulassa.]]
Erkon vanhemmat olivat maanviljelijä Juhani Eerikinpoika Eerakkala ja Maria Kyöstilä. [[Päivälehti|Päivälehden]] päätoimittaja [[Eero Erkko]] oli hänen nuorempi veljensä. Erkko valmistui kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylän seminaari]]sta 1872 ja toimi sitten opettajana [[Johannes (Viipurin lääni)|Johanneksen]] Rokkalan lasitehtaan koulussa 1872-18731872–1873 ja [[Viipuri]]ssa [[Adam Wilke]]n perustamassa koulussa 1874-18851874–1885, joskin hän oli koulun kirjoilla vuoteen 1892 asti. Opettajan virasta erottuaan Erkko sai valtioneläkkeen ja 1906 kirjailijaneläkkeen, jota hän ei kuitenkaan kerinnyt nauttia. Viipurilaisen ''[[Wasa Tidning (1839–1855)|''Ilmarinen]]'']] -lehden toimittaja Erkko oli 1874-18761874–1876 ja ''[[Ilmiö (lehti)|Ilmiö]]''-nimisen aikakauslehden julkaisija ja toimittaja 1880-18811880–1881. [[Käkisalmen maalaiskunta|Käkisalmen]] kunnallisneuvosmiehenä Erkko toimi 1893-18941893–1894 ja viinanpolttimoiden ja alkoholin vähittäismyynnin tarkastajana [[Tampere]]ella 1896-18981896–1898. Erkko teki useita matkoja Eurooppaan vuosien 1877 ja 1902 välillä, mutta kävi myös [[Egypti]]ssä ja [[Palestiina]]ssa yhdessä [[Jaakko Häkli]]n kanssa vuonna 1900.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: J. H. Erkko| Tekijä = | Sivut =89 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref>
 
Erkon kuolema herätti huomiota ja hautajaisissa hänen arkkuaan kantoivat Eero Erkko, [[Juhani Aho]], [[Pekka Halonen]], [[Eino Leino]], [[Oskari Merikanto]], [[E. N. Setälä]], [[K. A. Castrén]] ja [[Juho Lallukka]]. Erkko oli [[fennomania|suomalaisuusaatteen]] kannattaja ja vaikutti tarmokkaasti kansanvalistuksen piirissä tukien nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa. Hän rakennutti 1902 itselleen [[Erkkola]]-nimisen taiteilijakodin [[Tuusula]]an. Talon suunnitteli [[Pekka Halonen]] ja se rakennettiin Erkon toivomuksesta lähelle Syvälahden torppaa, jossa [[Aleksis Kivi]] oli viettänyt [[1872]] viimeiset elinkuukautensa veljensä Albert Stenvallin hoidossa.
 
== Julkaistuja teoksia ==
== Katso myös ==
* [[Erkko]]
* [[J. H. Erkon kirjoituskilpailu]]
* [[Tuusulanjärven taiteilijayhteisö]]
 
==Lähteet==
 
==Kirjallisuutta==
* Panu Rajala, ''Runoilijan sydän'' : J. H. Erkon täyttymätön elämä, Otava, 2006 ISBN 951-1-20293-6 .
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto-rivi}}
* {{Gutenberg|gnimi=J.+H.+Erkko|nimi=J. H. Erkon}}
** [http://www.gutenberg.org/etext/13063 Kootut teokset I: Runoelmia] 1868-18851868–1885
** [http://www.gutenberg.org/etext/18301 Kootut teokset II: Runoelmia] 1886-19061886–1906
* J. H. Erkon teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa:
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200901151056 Havaittuani : vihko runoja ja virsiä.] Porvoo 1896.
70 233

muokkausta