Ero sivun ”Wadō-ryū” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun ”Wado-ryu” uudelle nimelle ”Wadō-ryū”: Täytyy vetää väliviivat lottokoneesta, niitä kun ei japanissa käytetä.
Dai Nippon Karate Shinkō *Club* kuulostaa epäilyttävältä, vaan enpä pysty tuota nyt tarkistamaan mistään... Onkohan Kanossa pitkä o?
Rivi 33:
1925 Ōtsukan äiti kuoli, eikä Hironori tiennyt, mitä tehdä tästä eteenpäin. Kolme vuotta asiaa pohdittuaan hän lähti Kawasaki-pankista ja perusti jäsenten korjaamiseen erikoistuneen klinikan nimeltään Nagurado (Suehirochossa). Tässä vaiheessa hän oli shindō yoshin-ryūn pääopettaja ja Funakoshin apuopettaja.
 
1926 OhtsukaŌtsuka tutustui [[ChokiChōki Motobu]]un, Okinawalaiseenokinawalaiseen, joka oli tunnettu [[Naihanchinaihanchi]] -katoistaan ja tehokkaista katutekniikoistaan. Motobu oli voittanut jujutsu miehiä-ottelijoita haasteotteluissa, joten hän ei aluksi pitänyt OhtsukaaŌtsukaa minään. OteltuaanMiesten oteltua keskenään tilanne kuitenkin muuttui, Ohtsukasillä Ōtsuka sai heitettyä Motobun maahan. OhtsukaŌtsuka myöhemmin totesi ettäsen se oliolleen vain hyvää tuuriaonnea. Näin heistä tuli ystävät. OhtsukaŌtsuka oppi Motobulta Naihanchi naihanchi-katat, ja hänen vaikutuksensa näkyy myös WadonWadōn pariharjoituksissa.
 
Vuonna 1928 Puolen vuoden ajan OhtsukaŌtsuka matkusti Osakaan, jossa [[Kenwa Mabuni]] (ShitoShitō-ryuryū) asui. Matka kesti 12 tuntia yhteen suuntaan. Mabuni oli tuolloin arvostettu karateka ja hän otti tyylisuuntaansa liki 60 kataa, jotta ne eivät katoaisi historian hämäriin.
 
1929 Okinawalainenokinawalainen karate keskittyi vain kataan. OhtsukanŌtsukan mielestä todellinen budon sielu, hyökkäys ja puolustus, puuttui. Hänen mielestään tarvittiin karatea joka olisi liikkuvampaa jakaratea. seSe ehkä saataisiin aikaan yhdistämällä ju-jutsujujutsu ja karate.
 
1934 28. helmikuuta OhtsukanŌtsukan poika, JiroJirō, syntyi, ja samana vuonna Wado-ryuluotiin myös syntyiwado-ryū. Tämä oli hetki jolloinTällöin Hironori päätti omistautua täysin kamppailulajeille ja lopetti työt klinikallaan. Hän perusti seuran nimeltään 'Dai Nippon Karate ShinkoShinkō Club'.
 
1935 OhtsukaŌtsuka päätti lähteä omille teilleen ja erosi Funakoshin koulusta. Samana vuonna karate sai lisää julkisuutta, kun sensei Kano hyväksyi sen viralliseksi kamppailulajiksi, tosin aluksi vain Judon alaisuudessa.
 
1938 OhtsukalleŌtsukalle myönnettiin "Renshi-go"-arvonimi. Samana vuonna Genwa Nakasone kirjoitti massiivisen, yli 400 -sivuisen kirjan 'KaratedoKaratedō Tai-kan'. OhtsukaŌtsuka esiintyy muutamissa kirjan kuvissa esittelemässä veitsitekniikoita.
 
1939 Dai Nippon Butokukai määräsi, että kaikkien karaten tyylisuuntien rekisteröitymäänon rekisteröidyttävä haluamallaan nimellä. OhtsukaŌtsuka antoi lajilleen nimen ShinsuShinshū WadoWadō-ryuryū jujutsuJūjutsu kempoKenpō karateKarate-do (tai ShinshuShinshū WadoryuWadō-ryū Karate-JujutsuJūjutsu). ShinsuShinshū on hyvin isänmaallinen ja vanha nimi Japanille. Wa tarkoittaa rauhaa ja harmoniaa, mutta sama kanjimerkki tarkoittaa myös Japania ja japanilaisia. Muita rekisteröityjä tyylisuuntia tuolloin oli Shotokanshotokan-ryuryū, Gojugōjū-ryuryū ja Shitoshitō-ryuryū.
 
Seuraavina vuosina Wadowadō levisi ympäri JapaninJapania, uusia kouluja avattiin ja karatea opetettiin myös yliopistoilla. OhtsukastaŌtsukasta oli tulossa kuuluisa.
 
1942 Ohtsuka sai "Kyoshi-go"-arvonimen.