Wikipedia

Ero sivun ”Helsingin tuomiokirkko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16:
|tieto vuodelta =
}}
'''Helsingin tuomiokirkko''' (alun perin '''Nikolainkirkko''', 1917–1959 '''Suurkirkko''') on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja [[Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] [[Katedraali|pääkirkko]]. [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema kirkko sijaitsee [[Senaatintori]]n laidalla [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Valkoiselta näyttävä, mutta todellisuudessa kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä maalattu<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Halonen, Kaisa | Otsikko = 160-vuotias Helsingin helmi | Julkaisu = Vantaan Lauri | Ajankohta = 2012 | Vuosikerta = | Numero = 4 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vantaan seurakunnat | Selite= | Tunniste= | www = http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2012-02-02/160-vuotias-helsingin-helmi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.2.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> tuomiokirkko [[apostoli]]patsaineen on kenties [[Helsinki|Helsingin]] tunnetuintunnetuimpia symbolisymboleja.<ref name="helskirkot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/tuomiokirkko | Nimeke = Tuomiokirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 17.2.2013 }}</ref> Vuosittain kirkossa vierailee yli 500&nbsp;000 ihmistä, joista noin puolet on ulkomaalaisia turisteja.<ref name="tkirkko">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta/kirkot/tuomiokirkko.html|Nimeke = Helsingin seurakunnat – Tuomiokirkko|Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä|Viitattu = 17.2.2013}}</ref>▼
 
▲'''Helsingin tuomiokirkko''' (alun perin '''Nikolainkirkko''', 1917–1959 '''Suurkirkko''') on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja [[Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] [[Katedraali|pääkirkko]]. [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema kirkko sijaitsee [[Senaatintori]]n laidalla [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Valkoiselta näyttävä, mutta todellisuudessa kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä maalattu<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Halonen, Kaisa | Otsikko = 160-vuotias Helsingin helmi | Julkaisu = Vantaan Lauri | Ajankohta = 2012 | Vuosikerta = | Numero = 4 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vantaan seurakunnat | Selite= | Tunniste= | www = http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2012-02-02/160-vuotias-helsingin-helmi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.2.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> tuomiokirkko [[apostoli]]patsaineen on kenties Helsingin tunnetuin symboli.<ref name="helskirkot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/tuomiokirkko | Nimeke = Tuomiokirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 17.2.2013 }}</ref> Vuosittain kirkossa vierailee yli 500&nbsp;000 ihmistä, joista noin puolet on ulkomaalaisia turisteja.<ref name="tkirkko">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta/kirkot/tuomiokirkko.html|Nimeke = Helsingin seurakunnat – Tuomiokirkko|Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä|Viitattu = 17.2.2013}}</ref>
[[Tiedosto:Helsingintuomiokirkkotähtitorninmäki.JPG|300px|thumb|Helsingin tuomiokirkon siluetti.]]
==Historia==
Tuomiokirkko on osa [[1820-luku|1820]]–[[1850-luku|18501820–1850-luvuilla]] rakennettua Helsingin [[empiretyyli|empirekeskustaa]]. Keskustan [[asemakaava]] on [[Johan Albrecht Ehrenström]]in käsialaa, ja tärkeimmät rakennukset suunnitteli Carl Ludvig Engel. Ehrenströmin asemakaavassa Senaatintorin pohjoispuolinen kallio oli varattu luterilaisen pääkirkon paikaksi. Engel laati jo vuonna [[1818]]<ref name="tkirkko" /> ensimmäiset suunnitelmat kirkosta ja hioi sen arkkitehtonista tyyliä vuosikymmenen ajan.
 
===Varhaisvaiheet===
Keisari [[Aleksanteri I]] allekirjoitti 8. huhtikuuta 1812 käskykirjan, jolla Helsingistä tuli Suomen ruhtinaskunnan pääkaupunki. Samana vuonna ”[[Vanha Suomi]]” eli läntinen Karjala oli liitetty jälleen muun Suomen yhteyteen. Tuona huhtikuun 8. päivänä keisari myös vahvisti uudelle pääkaupungille asemakaavan. [[Helsinki]] oli tuolloin vielä pikkukaupunki, jonka rakennuksistakin oli 77 taloa eli kolmasosa tuhoutunut tulipalossa syksyllä [[1808]] eikä uusia taloja ollut vielä rakennettu palaneiden tilalle. Asukkaita oli vain noin 3 500.<ref>Ruuth, 1952 , s. 9.</ref>
[[Kuva:Helsinki Cathedral Original Helsingin tuomiokirkko alkuperäissuunnitelma Nikolainkirkko, Engel.jpg|thumb|left|Kirkon alkuperäissuunnitelma.]]
Tämän ensimmäisen asemakaavan mukaan oli vanhassa keskustassa sijaitsevaa toria laajennettava ja sen pohjoisella reunalla sijaitsevan kallioryhmän kohdalle rakennettava uusi luterilainen [[kivikirkko]]. Kuitenkin vasta kahden vuoden päästä asemakaavan vahvistamisesta julkaistiin se keisarin käskykirje, jossa nimenomaan määrättiin, että Helsinkiin oli rakennettava uusi [[Luterilaisuus|luterilainen]] kirkko ja myös [[Ortodoksinen kirkko|kreikkalaiskatolinen]] kirkko. Keisari antoi samalla 8. elokuuta [[1814]] uusia määräyksiä maahan tuodun suolan [[tulli]]maksuista. Keisari ilmoitti ''sen johdosta, mitä v.t. kenraalikuvernööri, kreivi [[Gustaf Mauritz Armfelt|Armfelt]] oli asiasta alamaisesti esittänyt'', päättäneensä että 15 % suolatullin karttuvista rahoista oli luovutettava rahastoon ''kahden kirkon rakentamiseksi Helsingin kaupungissa, toisen kreikkalaisen, toisen luterilaisen uskon tunnustajia varten''. Oli kuitenkin kuluva runsas puolitoista vuosikymmentä kirkon syntysanojen julistamisesta ennen kuin rakennustyöt lopulta aloitettiin ja lähes 40 vuotta ennen kuin kirkko vihittiin käyttöön ja luovutettiin seurakunnalle. Nimittäin vasta vuonna 1818 kirkon suunnitteleminen annettiin Carl Ludvig Engelin tehtäväksi.<ref>Ruuth, 1952, s. 19–12.</ref>
 
Tuomiokirkon rakennuskustannukset maksettiin Venäjän keisari [[Nikolai I|Nikolai I:ltä]] otetulla 2,6 miljoonan ruplan ja 37 vuoden kuoletusajan lainalla, josta tuomiokirkon rakennuskustannusten osuuden voi arvioida olleen noin miljoona ruplaa. Samaa lainaa nimittäin käytettiin Turun jälleenrakentamiseen [[Turun palo|tulipalon]] jälkeen. Tuomiokirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1830.
 
Engelin kuolinvuonna [[1840]] kirkko oli niin valmis, että siellä voitiin samana vuonna pitää yliopiston 200-vuotisjuhla. Rakennustöiden valvontaa jatkoi Engelin kuoleman jälkeen hänen apulaisensa [[E. B. Lohrmann]], jonka johdolla kirkon ulkoasuun tehtiin merkittäviä muutoksia. Kirkko vihittiin käyttöönsä virallisesti vasta 15. helmikuuta [[1852]]<ref>Ruuth, 1952, s. 7.</ref> jolloin se nimettiin keisari Nikolai I:n ja [[Nikolaos Ihmeidentekijä|Pyhän Nikolauksen]] mukaan Nikolainkirkoksi. Suomen itsenäistyttyä [[1917]] venäläiseksi koettu nimi vaihdettiin Suurkirkoksi. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna [[1959]], Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko. Nimitys Suurkirkko on kuitenkin jäänyt jossakin määrin puhekieleen.
 
Niin sanottujen [[Helsingin kirkkomellakat 1917|Helsingin kirkkomellakoiden]] aikana vuonna 1917 [[Jean Boldt]]in johtamat [[Anarkismi|anarkistit]] valtasivat kirkon illan ja yön ajaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nyström, Samu | Nimeke=Poikkeusajan kaupunkielämäkerta. Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918 | Sivu=136–137 | Selite=Väitöskirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-10-9193-3 | www=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40334 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref><ref>Jokelainen, Jarkko: Anarkiaa Helsingin ytimessä. ''Helsingin Sanomat'' 4.10.2014, s. C 2–3.</ref>
====Valtaus====
 
Asianajajaoikeutensa menettänyt [[Jean Boldt]] oli radikalisoitunut [[Tolstoilaisuus|tolstoilaisuudesta]] kristilliseksi anarkistiksi ja piti kesällä 1917 Helsingin [[Senaatintori]]lla palopuheita, joissa hän vaati pankkien rahoja kansalle. 17. kesäkuuta hän vei kannattajansa kirkkoon ja valtasi sen vallankumouksen käynnistämiseksi. Tarkoitus oli sen jälkeen vallata yliopisto, senaatti ja pankit. Mukana oli 200–500 kapinallista, mutta joukko hupeni yön aikana, ja aamulla loputkin karkotettiin.<ref>Jokelainen, Jarkko, Anarkiaa Helsingin ytimessä, Helsingin Sanomat 4.10.2014 s. C 2–3</ref>
Suomen itsenäistyttyä 1917 venäläiseksi koettu nimi vaihdettiin Suurkirkoksi. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna 1959, Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko.
 
==Arkkitehtuuri==
Rivi 42:
Keisari Aleksanteri I:n hyväksymissä lopullisissa piirustuksissa on neljä [[Korinttilainen tyyli|korinttilaisten]] pylväiden reunustamaa ristisakaraa, joiden keskellä kohoaa pyöreä, kupolikatteinen torni. Kirkkosali oli perinteiseen tapaan itä-länsisuuntainen [[alttari]]n sijoittuessa auringonnousun suuntaan eli itäpäätyyn. Länsipäätyyn oli sijoitettu pääsisäänkäynti ja sille [[Unioninkatu|Unioninkadulta]] nousevat pääportaat. Vaalea ja eleetön kirkkosali oli suunniteltu yhdellä silmäyksellä havaittavaksi, minkä mahdollisti sen symmetrinen muoto. Kirkko kohoaa omalta kivetyltä tasanteeltaan, jonka Senaatintorin puoleiselle sivulle Engel sijoitti päävartion. Kirkon Unioninkadun puoleista ovea vastapäätä Engel suunnitteli [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Keisarillisen yliopiston pääkirjaston]] rakennuksen vuonna 1840.
 
[[Ilmajoki]]sen [[Könnin mestarit|Könnin-suvun]] kolmannen polven kellomestari Juho Könni oli taitava kellojen tekijä. Hänen huomattavin työnsä oli koneiston toimittaminen kirkkoon. Koneisto oli käytössä aina vuoteen [[1902]] asti, jolloin hajonneen koneiston tilalle asennettiin uusi sähkökello. Alkuperäiset Juho Könnin valmistamat kellotaulut ovat edelleen käytössä. Könnin mestarin valmistamaa alkuperäistä koneistoa säilytetään [[Suomen kellomuseo]]ssa [[Espoo]]ssa.
 
Suunnitelmaan tuli rakennusvaiheessa useita muutoksia. Vuonna [[1839]] annetulla keisarillisella käskyllä päävartio purettiin ja korvattiin leveillä monumentaaliportailla, jotka laskeutuivat kirkon tasanteelta torille. Engel vastusti tuloksetta portaiden rakentamista, koska muutos vaikutti aukion luonteeseen: aiemmin pohjoisreunastaan suljettu Senaatintori avautui nyt kohti kirkkoa.
 
Engelin kuoltua ja E. B. Lohrmannin jatkettua hänen työtään kirkko koki lisää muutoksia. Kirkon rakenteen pelättiin olevan liian heikko, joten siihen lisättiin Lohrmannin johdolla päätornin tueksi neljä kulmatornia ja katolle Pietarin [[Iisakin kirkko]]a jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa sinkkipatsasta. Ne ovat maailman suurin yhtenäinen sinkkiveistoskokoelma. Koska kirkon kupoliin ei uskallettu sijoittaa painavia [[kirkonkello]]ja, Lohrmann suunnitteli myös pääjulkisivun portaiden reunoille sivurakennukset, joista toinen on [[kellotapuli]], toinen [[kappeli]].<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://openhousehelsinki.fi/2007/kappeli.html | Nimeke = Tuomiokirkon kappeli | Julkaisija = Openhouse ry. | Viitattu = 17.2.2013}}</ref> Nämä muutokset olivat ristiriidassa Engelin alkuperäisten suunnitelmien kanssa ja rikkoivat kirkon pelkistetyn ulkoasun. Kirkkosali noudattaa paremmin Engelin alkuperäistä arkkitehtuuria.
 
Kirkon päätykolmioiden ylle sijoitettiin Pietarin Iisakin kirkkoa jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa, [[August Wredov]]in ja [[Hermann Schievelbein]]in veistämää sinkkipatsasta. Näistä ovat kirkon länsisivulla, [[Unioninkatu|Unioninkadun]] puolella [[Tuomas (apostoli)|Tuomaan]], [[Pietari (apostoli)|Pietarin]] ja [[Simon Kananeus|Simon Kananeuksen]] patsaat, joista Pietarin patsas on keskimmäisenä kirkon pääoven yläpuolella. Eteläsivulla, [[Senaatintori]]n puolella ovat [[Bartolomeus|Bartolomeuksen]], [[Johannes (apostoli)|Johanneksen]] ja [[Matteus|Matteuksen]] patsaat. Itäsivulla [[Jaakob nuorempi|Jaakob nuoremman]], [[Paavali]]n ja [[Jaakob vanhempi|Jaakob vanhemman]] patsaat. Pohjoissivulla ovat [[Filippus (apostoli)|Filippuksen]], [[Andreas (apostoli)|Andreaksen]] ja [[Mattias (apostoli)|Mattiaksen]] patsaat.<ref>Narinkka 1984, s. 10–126, Helsingin kaupunginmuseo</ref><ref>http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=1&sortby=artist Julkiset patsaat</ref> Patsaat entisöitiin vuosina 1996–1998 kunnostuksen yhteydessä.<ref name="Hyvatietaa"/>
Rivi 52:
=== Patsaiden tuntomerkit ===
{{Palstoitus alkaa|leveä}}
*[[Tuomas (apostoli)|Tuomaan]] kädessä on suorakulma.<ref>[http://www.perttila.fi/Helluntaijakso/shel6_03.htm Helsingin helmi. Helsingin tuomiokirkko 1852-2002,] toim. Meri Eskola ja Tapani Eskola (Kustannus Oy Projektilehti).</ref><ref name="Hyvatietaa">[http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/tuomiokirkko Tuomiokirkko. Hyvä tietää].</ref>
*[[Pietari (apostoli)|Pietarilla]] on kaksi Taivasten valtakunnan avainta.
*[[Simon Kananeus|Simon Selootin]] tunnuksensa on saha.
Rivi 68:
 
==Sisätilat==
[[File:Catedral Luterana de Helsinki, Finlandia, 2012-08-14, DD 09.JPG|thumb|250px|Alttari ja alttaritaulu.]]
[[Tiedosto:Organ of Helsinki Cathedral.jpg|thumb|250px|Urut.]]
Tuomiokirkon valkea, lyhytsakaraisen tasavartisen ristin muotoinen kirkkosali on äärimmäisenhyvin pelkistetty. Sen ainoat varsinaiset koristeet ovat kolme nurkkasyvennyksiin sijoitettua patsasta, jotka esittävät uskonpuhdistajiareformaattoreita [[Martti Luther]], [[Philipp Melanchthon]] ja [[Mikael Agricola]]. Neljännessä nurkassa on Engelin suunnittelema pyöreä saarnatuoli kultaisine [[Baldakiini|baldakiineineen]].
 
Lutherin ja Melanchthonin patsaat ovat suurennettuja kipsikopioita vuonna 1868 valmistuneesta [[Worms]]in Luther-monumentista, jonka on tehnyt saksalainen kuvanveistäjä [[Ernst Rietschel]]. Pariisissa tehdyt suurennokset tuotiin Helsinkiin vuonna 1886 ja kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright suunnitteli niille jalustat. Mikael Agricolan patsas on suomalainen [[Ville Vallgren]]in tekemä.<ref>[http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/tuomiokirkko Tuomiokirkko]. Helsingin kirkot. Viitattu 5.5.2013.</ref>
 
Ortodoksisten kirkkojen [[Ikonostaasi|ikonostaaseihin]] ihastunut Engel suunnitteli kirkkoon mahtavansuurikokoisen alttarirakennelman. Siihen kuului valtavan kokoinensuuri kullattu risti, jota ympäröi kultainen sädekehä sekä kaksi rukoilevaa enkeliä[[enkeli]]ä; risti ja alttarin jalusta olisi ortodoksista tyyliä jäljitellen koristeltu [[Raamattu]]-aiheisin maalauksin. Engelin kuoltua suunnitelmasta toteutettiin vain enkelit, jotka seisovat nykyisen alttarin kahden puolen. Alkuperäinen [[alttaritaulu]] oli [[Robert Wilhelm Ekman]]in heleävärinen ''Jeesus siunaa lapsia'', mutta keisari Nikolai I ei pitänyt taulusta ja lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilijan [[Carl Timoleon von Neff|T. K. von Neffin]] synkeän maalauksen ''Jeesuksen ristiltäotto''. Kirkon vuonna 1967 valmistuneissa [[Marcussen & Søn]] -uruissa on 57 äänikertaa. Ekmanin alttaritaulu sijoitettiin [[Vanhakirkko (Helsinki)|Vanhaankirkkoon]].
 
Kirkon vuonna 1967 valmistuneissa [[Marcussen & Søn]] -uruissa on 57 äänikertaa.
 
Kirkon alla oleva holvisto eli krypta rakennettiin alun perin kirkon kellariksi, jossa sijaitsivat kirkon lämmityslaitteet ja halkovarastot. Maalattiainen kirkon kellari oli tyhjillään yli sata vuotta, kunnes se remontoitiin käyttöön 1970-luvulla. Nykyisin kryptassa on näyttelytiloja ja pieni kahvila, Café Krypta<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta/vapaaehtoistoiminta/cafekrypta.html|nimeke = Helsingin seurakunnat – Café Krypta|julkaisu = |julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä|viitattu = 25.7.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>.
Rivi 81 ⟶ 83:
 
==Lähteet==
* Ruuth, Martti: ''Helsingin Suurkirkko satavuotias,''. Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien julkaisema, Helsinki 1952.
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
Rivi 88 ⟶ 91:
{{Commonscat|Helsinki Lutheran Cathedral}}
* {{Rakennusperintörekisteri|200931}}
* [http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/tuomiokirkko Helsingin tuomiokirkko]. Helsingin kirkot.
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=&a=2612 YLEnYlen Elävä arkisto – Suurkirkko, muistojen kirkko].
* [http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta/kirkot/tuomiokirkko.html Kirkko Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kotisivuilla]
* Hellman, Heikki: [http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/kulttuuri/rakennukset/rakennukset.html "Helsingin”Helsingin kruunu"kruunu” näytti taivaan merkit]. – ''Helsingin tuomiokirkkosanomat'' oli lukijoiden suosikkirakennus [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] järjestämässä kyselyssä2003.
* Moisio, Teppo: [http://www.hs.fi/kaupunki/a1409807151491 Uusi juttusarja kuvaa Helsinkiä ilmasta: Tuomiokirkko on koristeltu korkealta]. ''Helsingin sanomat'' 5.9.2014.
 
{{Suomen kirkkorakennuksia}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_tuomiokirkko”