Ero sivun ”Astrahanin kaanikunta” versioiden välillä

Volgan alajuoksun ympäristö oli useiden [[turkkilais-tataarilaiset kansat|turkkilais-tataarilaisten kansojen]] asuttama viimeistään 400-luvulta jaa. [[Mongolit]] valtasivat alueen 1200-luvulla. [[Mongolivaltakunta]] jakaantui kuitenkin pian pienempiin valtakuntiin. Itäinen Eurooppa tuli kuulumaan [[Kultainen Orda|Kultaisen ordan]] valtakuntaan. Sisällissota jakoi Kultaisen ordan 1400-luvulla. Kaani Qasim perusti itsenäinen Astrahanin kaanikunnan noin vuonna 1466. Kaanikunnan sijainti Volgan suun ympärillä ja tärkeän kauppareitin varrella toi sille hyvinvointia. Mutta myös naapurivaltioiden ja –kansojen kiinnostuksen sen alueeseen. Tämä johtikin useisiin sotiin. Suurta vahinkoa Astrahanille toi [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnan]] kaani Mengli GhiraiGiray.

Venäjän tsaari [[Iivana Julma|Iivana IV Julma]] valtasi Astrahanin pohjoisen naapurin [[Kazanin kaanikunta|Kazanin kaanikunnan]] 1552 ja lähetti sotilaitaan myös Astrahaniin. Vuonna 1554 Venäjä nosti Astrahanissa valtaan kaani [[Derviş Ali]]n, joka hallitsi Venäjän vasallina. DärwišinDerviş kaaniAli kuitenkin liittoutui Krimin kaanikunnan kanssa ajakseen Venäjän pois alueelta. Niinpä Venäjän armeija hyökkäsi uudelleen Asrtahaniin 1557. Nyt kaanikunta vallattiin ja liitettiin suoraan Venäjän alaisuuteen. Kaani DärwišinDerviş Ali onnistui kuitenkin paetapakenemaan AzofinAzovin linnaan. AsrtahaninAstrahanin kaanikunnan nogaiväestö karkotettiin [[Kazakstan]]iin ja [[Dagestan]]iin. Tataariväestö sai jäädä alueelle, mutta heihinkin kohdistettiin sortotoimenpiteitä.