|
}}
'''Provence-Alpes-Côte d’Azur''' (lyhenne '''PACA''', [[provensaali]]ksi ''Provença-Aups-Còsta d’Azur'') on [[Ranska]]n hallintoalue, jonka muodostaa kuusi [[departementti]]a: Alpes-de-Haute-Provence, Alpes Maritimes, Bouches-du-Rhône, Hautes-Alpes, Var ja Vaucluse. Alueen hallintopääkaupunki on [[Marseille]]. Pinta-alaltaan 31 400 km<sup>2</sup>² suuruisella alueella asuu vuoden 2007 tietojen mukaan 4 864 015 asukasta. PACAn alue sijaitsee Ranskan kaakkoiskulmassa, ja se rajoittuu idässä [[Italia]]n rajaan, lännessä [[Languedoc-Roussillon]]in alueeseen, pohjoisessa [[Rhône-Alpes]]in alueeseen ja etelässä [[Välimeri|Välimereen]].
Nykyinen Provence-Alpes-Côte d’Azur käsittää suunnilleen historiallisen [[Provence]]n maakunnan sekä Ranskaan vuonna 1860 liitetyn [[Nizzan kreivikunta|Nizzan kreivikunnan]] alueen (Comté de Nice). Hallintoalueen nimi on muodostettu yhdistämällä Provencen nimeen [[Alpit|Alppien]] ranskankielinen nimi ''Alpes'' sekä [[Ranskan Riviera]]sta käytetty nimitys ''Côte d’Azur'' (atsuurirannikko).
===Antiikki===
[[Tiedosto:Arlesarena.jpg|220px|thumb|oikea|Rooman valtakauden aikainen areena Arlesissa.]]
600-luvulla eaa. alueelle saapui [[antiikinAntiikin kreikkaKreikka|kreikkalaisia]] kauppiaita. Tarinan mukaan kreikkalaisia johtanut Protis-niminen mies nai paikallisen päällikön Gyptis-nimisen tyttären ja sai päälliköltä lahjaksi maa-alueen, jolle muodostui myöhemmin Marseille. Kreikkalaisten tulo kehitti paikallista yhteiskuntaa vakaammaksi.<ref name="Simmonds 2008, s. 38" /> 218 eaa. [[Hannibal]] kulki alueen halki hyökätessään [[Alpit|Alppien]] kautta [[Rooman valtakunta]]an.<ref>Simmonds 2008, s. 39</ref> 118 eaa. roomalaiset auttoivat paikallisia kreikkalaisia kelttejä ja liguureja vastaan. Roomalaisten valta alueella kasvoi, ja vuonna 121 eaa. perustettiin Aquae Sextiae eli nykyinen [[Aix-en-Provence]]. Vuonna 118 eaa. perustettiin [[Provincia]]n provinssi, joka oli ensimmäinen roomalaisten provinssi [[Gallia]]n alueella. Roomalaisten suhteet paikallisiin olivat pääasiassa hyvät, ja alue rikastui merkittävissä määrin. Rooman valtakauden aikana Nîmesistä ja Arlesista kehittyi Italian ulkopuolisen Rooman merkittävimpiä kaupunkeja.<ref>Simmonds 2008, s. 40</ref> Tarinan mukaan [[kristinusko]] tuli alueelle jo 40-luvulla jaa., kun [[MariaMagdalan MagdaleenaMaria]] saapui Palestiinasta[[Palestiina]]sta veneellä paikaanpaikkaan, joka tunnetaan nykyisin nimellä [[Saintes-Maries-de-la-Mer]]. Rooman valtakausi alueella päättyi [[visigootit|visigoottien]] vallattua [[Languedoc]]in ja Länsi-Rooman luhistuttua vuonna 476.<ref>Simmonds 2008, s. 41</ref>
===Keskiaika===
Rooman valtakauden aikainen rikkaus alkoi hävitä Rooman luhistumisen myötä. Provence päätyi [[frankit|frankeille]] vuonna 536. [[Kaarle Martel]] kukisti frankkeja vastustaneet kapinat verisesti vuosina 737–739. [[SaraseenitSaraseeni]]t aloittivat hyökkäykset alueelle 800-luvulla, ja samalla vuosisadalla muodostettiin itsenäinen [[Provencen kuningaskunta]]. Kunigaskunta jaettiin vuonna 949 neljään kreivikuntaan. Vuodesta 1032 Provence oli osa [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa]], mutta käytännössä sitä hallitsevat kreivit olivat itsenäisiä.<ref>Simmonds 2008, s. 42</ref> Saraseenit voitettiin [[La Garde-Freinet]]issä vuonna 974, ja [[Aix-en-Provence|Aixistä]] tuli Provencen pääkaupunki vuonna 1186. [[Anjou]]n suku nousi valtaan Provencessa [[Kaarle I (Anjou ja Sisilia)|Kaarle I:n]] avioiduttua paikallisen vallanperijätär Béatricen kanssa vuonna 1246.<ref>Simmonds 2008, s. 43</ref> Vuonna 1309 [[paavi]]nistuin siirtyi sotien vaivaamasta Italiasta Provencen [[Avignon]]iin. Vuodesta 1309 vuoteen 1377 Avignonissa hallitsi seitsemän paavia, ja kun Italiassa valittiin uusi paavi, paikalliset kardinaalit valitsivat oman [[vastapaavi]]nsa vuonna 1378. Alkanut [[Suuri skisma (katolisuus)|skisma]] kesti aina viimeisen vastapaavin kauden loppuun vuoteen 1403.<ref>Simmonds 2008, s. 44</ref>
===Osaksi Ranskaa===
[[Tiedosto:France XVe siècle.jpg|220px|thumb|vasen|upright|Ranskan kartta vuonna 1461.]]
Vuonna 1434 valtaan nousseen [[René I (Napoli)|René I:n]] valtakautta pidetään Provencen kulta-aikana. Taide ja kulttuuri kukoistivat, ja Avignoniin avattiin flaamilaisvaikuitteinen koulu. René I:n kuoleman jälkeen Provence joutui kuitenkin Ranskan vallan alaisuuteen, mikä vahvistettiin alueiden unionina vuonna 1486. Vuonna 1496 perustettiin [[Toulon]] laivaston sotasatamaksi.<ref>Simmonds 2008, s. 46</ref> [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] hyökkäsi alueelle useaan otteeseen vuosina 1524–1536, ja myöhemmin sitä hävittivät uskonsodat. Esimerkiksi [[Luberon]]in kylissä järjestettiin protestanttien massamurhia vuonna 1545. Uskonsodat päättyivät vasta vuonna 1598, ja niiden seurauksena monet kirkot ja niiden esineistö tuhoutuivat.<ref>Simmonds 2008, s. 47</ref>
1600- ja 1700-luvuilla paikallinen identiteetti alkoi korvautua ranskalaisella. Kaupungit kasvoivat ja talous kehittyi. Ranska valloitti Nizzan kaupungin [[Savoiji]]lta 1691, mutta palautti sen vuonna 1696. Vuonna 1720 Marseillessa syttyipuhkesi kulkutauti, joka sen eristämisyrityksistä huolimatta levisi pian Aixiin, Arlesiin ja Touloniin. Kulkutauti surmasi arviolta puolet Marseillen väestöstä.<ref>Simmonds 2008, s. 48</ref> [[Ranskan suuri vallankumous]] alkoi vuonna 1789, ja vuonna 1791 Ranska valloitti Avignonin ja [[Comtat Venaissi]]n. [[Napoleon Bonaparte]] nousi tunnetuksi hänen voitettuaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittijoukot]] [[Toulonin taistelu (1793)|Toulonin taistelussa]] vuonna 1793.<ref>Simmonds 2008, s. 48</ref>
1800-luvulla Provencen alue alkoi tulla tunnetuksi ulkomaisten matkailijoiden ja taiteilijoiden keskuudessa. Keskeinen turistikohde oli Nizza, jonne rakennettiin nopeasti huviloita ja muita turisteille tarkoitettuja tiloja. [[Frédéric Mistral]] aloitti [[Félibridge]]-kulttuurikoulujen toiminnan vuonna 1854 provencelaisen kulttuurin säilyttämiseksi. Nizzassa äänestettiin Ranskaan liittymisen puolesta vuonna 1860, ja Monaco myi [[Roquebrune-Cap-Martin|Roquebrunen]] ja [[Menton]]in Ranskalle vuonna 1861.<ref>Simmonds 2008, s. 50</ref> Marseillesta tuli keskeinen kauppapaikka [[Suezin kanava]]n avaamisen myötä vuonna 1869. Vuonna 1909 [[Bouches-du-Rhône]]ssa tapahtunut [[Provencen maanjäristys|maanjäristys]] teki merkittävää tuhoa.<ref>Simmonds 2008, s. 51</ref>
===Luonto===
Provence-Alpes-Côte d’Azurin pinta-alasta 23 prosenttia on eri tavoin suojeltua aluetta. Alueella on viisi alueellista luonnonpuistoa – Luberon, Queyras, Verdon, Camargue ja Alpilles – ja kolme kansallispuistoa: Écrins, Mercantour ja Port-Cros.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regionpaca.fr/notre-region/amenagement-du-territoire/terre-de-diversite.html | Nimeke = Une terre de diversité | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.3.2011 | Kieli = {{fr}} }}</ref> [[Camargue]]n alue Rhônejoen suistossa on Euroopan tärkeimpiä kosteikkoja[[kosteikko]]ja. Alueella tavataan useita lintulajeja, joihin lukeutuvat esimerkiksi [[ruskohaikara]] ja [[flamingo]].<ref>Simmonds 2008, s. 18</ref> Alueella elää myös vapaasti laiduntavia [[Camarguenhevonen|camarguenhevosia]] ja [[camarguenkarja]]a<ref>Simmonds 2008, s. 136</ref>. Alueelle ulottuvilla Alpeilla tavataan esimerkiksi [[mufloni|mufloneita]], [[vuorikauris|vuorikauriita]] ja [[gemssi|gemssejä]]. Provence-Alpes-Côte d’Azur on myös yksi harvoista [[kreikankilpikonna]]n esiintymisalueista Ranskassa.<ref>Simmonds 2008, s. 19</ref>
==Liikenne==
[[Tiedosto:La Redonne.jpg|200px|thumb|vasen|Junia rautatiesillalla [[La Redonne]]ssa.]]
Provence-Alpes-Côte d’Azurissa on kaksi suurta lentokenttää, [[Aéroport de Marseille Provence|Marseille-Provence]] ja [[Côte d'Azurind’Azurin kansainvälinen lentoasema|Nice-Côte d’Azur]]. Pienempiä lentokenttiä on Avignonissa, Nîmesissä ja Toulonissa.<ref>Simmonds 2008, s. 246</ref> Kahden suurimman lentokentän kautta kulkee vuosittain noin 10 miljoonaa henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regionpaca.fr/notre-region/transport/les-ports-aeroports-et-aerodromes-regionaux/laeroport-davignon-provence.html | Nimeke =L'aéroport d'Avignon-Provence | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref> Alueella on viisi kaupallista satamaa, ja ne sijaitsevat Arlesissa, [[Le Pontet (Vaucluse)|Le Pontet'ssa]], Toulonissa, Nizzassa ja Marseille-Fosissa. Laivaliikennettä on myös alueen joilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.regionpaca.fr/notre-region/transport/les-ports-aeroports-et-aerodromes-regionaux/ports-maritimes-et-fluviaux.html | Nimeke =Les ports maritimes et fluviaux | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref> Paikallista rautatieliikennettä hoitaa Ranskan valtion rautatiet, eli [[Société Nationale des Chemins de Fer]] (SNCF). Provence-Alpes-Côte d’Azurissa kulkee myös [[TGV]]-juna.<ref>Simmonds 2008, s. 248</ref> Alueen moottoritieverkko on maksullinen. Moottoriteiden lisäksi alueella on pienempiä ''[[Route nationale (Ranska)|Route nationale]]''- ja ''[[Route départementale (Ranska)|Départmentale]]''-teitä.<ref>Simmonds 2008, s. 250–251</ref>
==Talous==
Provence-Alpes-Côte d’Azurin työpaikoista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, on palvelualalla. Muualla Ranskassa työpaikkojen jakauma on samankaltainen vain [[Île-de-France]]n alueella. Tähän on vaikuttanut etenkin turismi. Teollisuudellakin on merkittävä asema, vaikkakin se on suhteessa vähemmän merkityksellinen kuin monilla muilla alueilla. Teollisuus on keskittynyt etenkin alueen itäosiin. Maatalous on tärkeässä asemassa [[Carpentras|Carpentras'n]] ja [[Châteaurenard]]in alueilla, joissa kasvatetaan esimerkiksi viiniä ja kasviksia. Provence-Alpes-Côte d’Azurin työttömyysluvut ovat Ranskan keskiarvoa suuremmat, mutta ero keskiarvoon on pienentynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.insee.fr/fr/regions/provence/default.asp?page=faitsetchiffres/presentation/presentation.htm | Nimeke =En résumé | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =INSEE | Viitattu =25.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref> Provence-Alpes-Côte d’Azurin bruttokansantuote oli vuonna 2009 yhteensä 138 002 miljoonaa euroa, mikä oli Ranskan alueista kolmanneksi suurin määrä [[IleÎle-de-France]]nFrancen ja [[Rhône-Alpes]]in jälkeen. Henkilöä kohden bruttokansantuote oli 27 855 euroa, mikä oli samoin kolmanneksi eniten Ranskassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.insee.fr/fr/themes/tableau.asp?reg_id=99&ref_id=CMRSOS08114 | Nimeke =Produit intérieur brut des régions (PIB) à prix courants | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =INSEE | Viitattu =26.3.2011 | Kieli ={{fr}} }}</ref>
==Kulttuuri==
===Elokuva===
Ensimmäisten elokuvien joukossa tehty [[Lumièren veljekset|Lumièren veljeksienveljesten]] ''[[L'ArrivéeJuna d'un train en gare de Lasaapuu Ciotatasemalle]]'' kuvattiin La Ciotat’ssa Provence-Alpes-Côte d’Azurissa. Alueella toimi myös varhainen ranskalaisen elokuvan vaikuttaja [[Marcel Pagnol]], jolla oli studioita Marseillessa.<ref>Simmonds 2008, s. 226</ref> [[Cannesin elokuvajuhlat]] pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1946. Tapahtuma on elokuvamaailman arvostetuimpia. Elokuvia esitetään tapahtuman aikana myös päätapahtumapaikka [[Palais des Festivals et des Congrès|Palais des Festivalsin]] ulkopuolella useissa eri cannesilaisissa elokuvateattereissa.<ref>Simmonds 2008, s. 68</ref>
===Taide===
|
