Ero sivun ”Sauna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Saunomistapoja: löylyvedestä - kerrotaan se olellinen
Rivi 99:
{{Lähteetön|Yhtä viitettä lukuunottamatta}}
Useimmiten suomalaisessa saunassa lämmitellään aluksi, jotta saadaan rauhallisesti hiki pintaan. Tämän jälkeen heitetään kovemmin löylyä ja usein myös lyödään itseään rauhallisesti [[rauduskoivu]]n oksista tehdyllä oksanipulla, jota kutsutaan itäisessä Suomessa vastaksi ja läntisessä Suomessa vihdaksi. Tämä tapahtuma tunnetaan itäisessä Suomessa nimellä vastominen tai vastalla kylpeminen ja Länsi-Suomessa nimellä vihtominen, ja sen vaikutus on lähinnä hierova ja ihoa puhdistava. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta eli vasta sidotaan taivutetulla [[Koivut|koivun]] oksalla, Itä-Suomessa taas koivunvarvusta kierretyllä pannalla eli lenkillä<ref>http://www.visitsauna.fi/fi/sauna/saunavihta/saunavihta</ref>. Vasta säilyy kuivattuna yli talven. Kuivattu vasta täytyy liottaa ennen käyttöä ensin kylmässä ja sitten kuumassa vedessä. Hyvä vasta kestää kaksi saunomiskertaa.
LöylyvedeenLöylyveden lämpötilalla ei ole paljoakaan merkitystä energiankulutuksen kannalta<ref>[http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/635/onko_valia_viskooko_kiukaalle_kylmaa_vai_kuumaa_ve Kysy asiantuntijalta - Tiede lehti 12/2008]</ref>, mutta kylmä vesi aiheuttaa kiukaan kivissä voimakkaampaa lämpölaajenemista, jolloin kivet pirstoutuvat nopeammin kuin kuumaa vettä käytettäessä.
 
[[Kuva:Finnish Vasta (Vihta).jpg|thumb|250px|Naulassa roikkuva vasta tai vihta.]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna