Versio 13. kesäkuuta 2016 kello 13.57 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 940 muokkausta lähde ← Vanhempi muutos		Versio 14. kesäkuuta 2016 kello 08.30 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 940 muokkausta kh Uudempi muutos →
Rivi 4: \| leveys =250 \| kuvateksti = \| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya'' \| kunta = [[Sienet]] ''Fungi'' \| kaari = [[Kantasienet]] ''Basidiomycota'' \| alakaari = [[Avokantaiset]] ''Agaricomycotina'' \| luokka = [[Varsinaiset avokantaiset]] ''Agaricomycetes'' \| lahko = ''[[Cantharellales]]'' \| heimo = [[Kantarellit]] ''Cantharellaceae'' \| suku = [[Vahverot]] ''Cantharellus'' \| laji = ''cibarius'' Rivi 21: == Koko ja ulkonäkö == Väriltään keltavahvero on munankeltainen, vanhemmiten haalistuva. Sen lakki on melko pieni, noin 4-8 cm leveä., ~~Harvoin se on~~harvoin yli 10 cm leveä. Lakin tasainen pinta on kuiva ja aaltoileva. Varsi on alaosasta usein vaaleampi. Heltat ovat paksut, johteiset ja haaraiset. Malto on paksua, lähes valkoista ja miellyttävän tuoksuista. Itiöpöly on vaalean kellertävää.<ref name="opas">{{Kirjaviite \|Nimeke = Käytännön sieniopas\|Vuosi = 1985\|Sivu = 59\|Julkaisija = Kirjayhtymä\|Tunniste = ISBN 951-26-2809-0\|Viitattu = }}</ref> === Samankaltaiset lajit === Rivi 30: Keltavahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjois-Suomessa se on harvinainen. Esiintymiä on kuitenkin löydetty Tunturi-Lapistakin.<ref>[http://yle.fi/uutiset/lemmenjoen_tunturista_loytyi_poikkeuksellinen_kantarelliesiintyma/7447503 Lemmenjoen tunturista löytyi poikkeuksellinen kantarelliesiintymä] Yle uutiset viitattu 4.9.2014</ref> Sitä tavataan luonnossa jo kesäkuusta lähtien. Yleisin se on heinä-lokakuussa. Keltavahveron tyypillisimpiä kasvuympäristöjä ovat erilaiset [[koivut\|koivuvaltaiset]] metsät, mutta toisinaan myös [[mänty]]kankaat ja [[lehtometsä\|lehdot]]. Yleisiä kasvupaikkoja ovat polkujen varret ja muut kovaksi painautuneet, karikkeiset ja valoisat maastonkohdat. Keltavahverot kasvavat yleensä ryhmissä, vuodesta toiseen samoissa paikoissa.<ref name="opas" /> Kantarelleja tavataan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa<ref>[http://www.rogersmushrooms.com/gallery/DisplayBlock~bid~5710~gid~~source~gallerydefault.asp ~~Roger's~~Roger’s Mushrooms]</ref> sekä Aasiassa, mukaan lukien Himalajan vuoristo<ref>G. H. Dar, R. C. Bhagat, ja M. A. Khan, Biodiversity of the Kashmir Himalaya, Anmol Publications PVT. LTD., 2002.</ref>, sekä Afrikassa<ref>E. R. Boa, Wild Edible Fungi: a Global Overview of Their Use and Importance to People, Food & Agriculture Org., 2004</ref>. == Käyttö ravinnoksi == Rivi 36: Keltavahvero on yksi parhaista ruokasienistä, ja se on parhaimmillaan sellaisenaan paistettuna. Siinä on myös harvoin toukkia. Keltavahveron lähisukulaiset [[suppilovahvero]], [[kosteikkovahvero]] ja [[mustatorvisieni]] ovat myös arvostettuja ruokasieniä. Keltavahvero on paras säilöä pakastamalla. Siihen voi pakastettaessa tulla kitkeryyttä, joka ei kuitenkaan ole vaarallista. Kuivattavaksi sieni ei sovellu.<ref name="opas" /> Tästä huolimatta markkinoilta löytyy kuivattua keltavahveroa. Keltavahveroa on opittu etsimään Suomessa myös [[sienikoira]]n avulla<ref>Kamera kiertää. YLE TV2 7.9.2007</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kennelliitto.fi/fi/kennelliitto/uutiset/2004/20040806_Koirasienestaa.htm \| Nimeke = Koiran voi opettaa etsimään sieniä \| Tekijä = Eloranta, Jari \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = www.kennelliitto.fi \| Ajankohta = 2004 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Suomen Kennelliitto \| Viitattu = 4.10.2011 }}</ref> Keltavahvero on kauppasieni, jota myydään vuosittain 7 000 - 8 000 kiloa eli huomattavasti vähemmän kuin rouskuja ja tatteja.<ref name="LapinMSK">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.maaseutukeskus.fi/lappi/elintarvikekoordinaatio/Luonnonraaka-aineiden_terveysvaikutuksia_kirjallisuustutkimus.pdf\| Nimeke = Luonnonraaka-aineiden terveysvaikutuksia \| Tekijä = Sankelo & Siivari \| Julkaisija = Lapin maaseutukeskus \| Viitattu = 14.6.2009}}</ref> Suurin osa poimituista kantarelleista meneekin poimijan omaan käyttöön.<ref>[http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/kasvikset/ruokasienet/ Evira]</ref> Keskimäärin 25  % sienten kuivapainosta on proteiinia, mikä on huomattavasti enemmän kuin useimmissa kasviksissa, mutta vähemmän kuin palkokasveissa. Oheisessa taulukossa on vertailtu keltavahveron ja herkkutatin ravintoainepitoisuuksia<ref>[http://www.pilze.ch/mykologie/mykologie.htm Mykologie: Einführung in die Pilzkunde] {{de}}</ref> porkkanan ja herneen arvoihin.<ref>[http://www.fineli.fi/food.php?foodid=370&lang=fi Fineli] terveyden ja hyvinvoinnin laitos</ref> Muiden sienten tavoin keltavahverossa on B- ja C-vitamiineja, mutta kantarellissa on lisäksi A-vitamiinin esiastetta karoteenia.<ref>[http://www.keittotaito.com/sienet.html Keittotaito]</ref> Kantarellin D-vitamiinipitoisuus on huomattava 12,8 µg/100 g, kun päivittäinen saantisuositus on Suomessa vähintään 7,5 mikrogrammaa<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=hpa00074 Terveyskirjasto]</ref> <ref>[http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=2248658 Nainen, turvaa terveytesi tällä vitamiinilla!]</ref>. Keltavahverossa on myös runsaasti kuituja.<ref name="LapinMSK"/> {\|{{Prettytable}}

Ero sivun ”Keltavahvero” versioiden välillä