Ero sivun ”Risteilijä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaus:  mobiilisovelluksesta 
Lisätty linkkejä
Merkkaus:  mobiilisovelluksesta 
Rivi 3:
1800-luvun puolivälissä risteilijä tarkoitti tehtävään suunniteltua alusta, vaikka sen koko vaihteli pienehköstä panssarikansiristeilijästä lähes taistelulaivojen kokoiseen panssariristeilijään.
 
1900-luvun alussa risteilijöiden koko vakioitui siten, että se oli pienempi kuin taistelulaiva, mutta suurempi kuin hävittäjä. Vuonna 1922 Washingtonin laivastosopimus asetti tarkan rajan risteilijöille, kun tyyppi määriteltiin [[uppouma|uppoumaltaan]] alle 10000 tonnin alukseksi ja sen pääaseiden ollessa alle kahdeksan tuumaa. Määrittely oli käytössä aina toisen maailmansodan päättymiseen saakka. Siten taisteluristeilijät jätettiin nimestään huolimatta määritelmän ulkopuolelle ja ne laskettiin raskaisiin pinta-aluksiin kuten taistelulaivatkin.
 
1900-luvun lopulla taistelulaivojen merkityksen hävitessä risteilijät muodostivat suurikokoisimpien ja vahviten aseistetujen tykistöllä varustetun alusryhmän. Niiden tehtävät vaihtelivat laivastoissa sisältäen usein ilmatorjunnan, kauppamerenkulun häirinnän ja maakohteiden tulittamisen. Yhdysvaltain laivasto loi kylmän sodan aikana ohjuksin varustetun risteilijän, joiden tärkein tehtävä oli laivasto-osastojen ilmasuojan luominen. Saman aikaisesti Neuvostoliitto loi risteilyohjuksin aseistetun taisteluristeilijäluokan, jonka tehtävänä oli tuhota vastustajan laivasto-osastot.