Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Image:HelsinkiGateUniversityGardens.jpg|thumb|250px|Kasvitieteellisen puutarhan portti]]
'''Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha''' on [[Helsingin yliopisto]]n [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellisen keskusmuseon]] alainen laitos, jonka tehtävänä on ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten. Lisäksi puutarha on avoinna yleisölle. Nykyään kasvihuoneissa kasvaa yli 800 kasvilajia ja ulkopuutarhassa 2800 eri alkuperää olevaa kasvia.
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Akatemian siirtyessä Helsinkiin 1828 puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena, ja suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen, ja hän suunnitteli myös ensimmäiset kasvihuonerakennukset. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]], joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustav Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja kasvimuseo sekä professorin virka-asunto. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä.
Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuunottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat. Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla.
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvunna rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Kumpulan kartanon entiseen puistoon rakennettava puutarha avataan yleisölle vuonna [[2010]]. Myös Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossa näyttely- ja tutkimuskäytössä.
Organisaationa Kasvitieteellinen puutarha on osa [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellistä keskusmuseota]]. Se harjoittaa näyttelytoiminnan lisäksi tutkimusta, opetusta ja tieteellisten kasvikokoelmien ylläpitoa.
| |||