Avaa päävalikko

Muutokset

2 349 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
lisätietoa teloituksesta, tietolaatikko, ym. pientä
{{Valtionjohto
'''Samuli Rantanen''' ([[8. toukokuuta]] [[1861]] [[Keuruu]] – [[3. helmikuuta]] [[1918]] [[Seinäjoki]]) oli [[Keski-Suomi|keskisuomalainen]] suutari ja [[torppari]], joka oli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kansanedustajana 1900-luvun alussa ja joutui valkoisten teloittamaksi [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alussa.<ref name=pj>Patrikainen, Seppo - Joensuu, Miikka. ''Se olkoon vapauden työ. SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006''. ISBN 978-952-92-2586-6. Jyväskylä 2007. (s. 428)</ref>
| nimi = Samuli Rantanen
| kuva = [[File:Samuli Rantanen.jpg|150px]]
| kuvateksti =
| kansanedustajana = 22.5.1907–31.1.1911, 4.4.1917–31.10.1917
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]
| vaalipiiri = [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri|Vaasan läänin itäinen]]
| syntymäaika = [[8. toukokuuta]] [[1861]]
| syntymäpaikka = [[Keuruu]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|8|5|1861|3|2|1918}}
| kuolinpaikka = [[Seinäjoki]]
| puolue =
| ammatti = [[suutari]], [[torppari]]
| uskonto =
| puoliso = Lydia Vilhelmiina Haitto (1891–)
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| huom =
}}
'''Samuli Rantanen''' ([[8. toukokuuta]] [[1861]] [[Keuruu]] – [[3. helmikuuta]] [[1918]] [[Seinäjoki]]<ref>{{edustajamatrikkeli|nro=911335}} Viitattu 5.9.2007.</ref>) oli suomalainen [[Keski-Suomi|keskisuomalainensuutari]] suutari ja [[torppari]], joka olitoimi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattienSDP]]:n kansanedustajana 1900-luvunvuosina alussa1907–1911 ja joutui1917. valkoistenHänet teloittamaksiteloitettiin [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alussaalkuvaiheessa helmikuussa 1918, vaikka Rantanen ei kuulunut [punakaarti]]in, eikä hän myöskään kannattanut aseellista kapinaa.<ref name=pj>{{Kirjaviite | Tekijä = Patrikainen, Seppo -& Joensuu, Miikka. ''| Nimeke = Se olkoon vapauden työ.: SDP:n Keski-Suomen piiri 1906-2006''. | Sivut = 428 | Vuosi = 2007 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = SDP:n Keski-Suomen piiri ry | Tunniste = ISBN 978-952-9292258-25866-6. Jyväskylä 2007. (s. 428)}}</ref>
 
== Henkilöhistoria ==
Rantasen vanhemmat olivat torppari Matti Juhonpoika ja Hedvig Israelintytär. RantanenHän oli [[huutolainen|huutolaisena]] kuusikuuden vuottavuoden ajan ja sen jälkeen [[renki]]nä kahdeksan vuotta. Myöhemmin hän oli suutarinatorpparina Keuruulla ja torpparinatyöskenteli Keuruullamyös suutarina. Rantasen puoliso oli vuodesta 1891 lähtien Lydia Vilhelmiina Haitto.<ref name=pj />
 
Sosialidemokraatteja edustanut Rantanen valittiin eduskuntaan [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri|Vaasan läänin itäistä vaalipiiristä]] vuoden 1907 [[Eduskuntavaalit 1907|vaaleissa]]. Toisen kerran hän oli kansanedustajana vuonna [[Eduskuntavaalit 1917|1917]].<ref name=pj/>
Rantanen oli sosiaalidemokraattien kansanedustajana [[1907]]–[[1910]] ja uudelleen [[1917]]. Hän edusti [[Vaasan läänin itäinen vaalipiiri|Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä]].<ref name=pj />
 
== Kuolema ==
Suomen sisällissodan alettua valkoiset pidättivät Keuruulla [[1. helmikuuta]] [[1918]] viisi henkilöä, heidän joukossaan SDP:n entinen kansanedustaja Samuli Rantanen. Pidätetyt miehet olivat koko ajan pysytelleet kodeissaan eivätkä olleet ottaneet millään tavoin osaa punaisten sotilaalliseen toimintaan. Rantasen tiedetään jopa vastustaneen aseelliseen toimintaan ryhtymistä loppuun saakka. Tästä huolimatta pidätetyt vietiin Seinäjoelle ja heidät teloitettiin siellä pari päivää myöhemmin kapinaan yllytyksestä syytettynä. Sotasurmat-tietokannassa Rantasen teloituksen syytä ei ole merkitty, kuolinajaksi on merkitty 3.2.1918 ja paikaksi [[Seinäjoki]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24586| nimeke = Suomen sotasurmat 1914-1922| tiedostomuoto = tietokanta| selite = Valtioneuvoston kanslian julkaisu | viitattu = 8.7.2013}}</ref>
Sisällissodan alettua valkoiset pidättivät Keuruulla helmikuun ensimmäisenä päivänä viisi henkilöä, joiden joukossa oli Rantasen lisäksi neljä työväen järjestyskaartin jäsentä. Pidätetyt miehet olivat koko ajan pysytelleet kodeissaan, eivätkä olleet ottaneet millään tavoin osaa punakaartien sotilaalliseen toimintaan. Rantasen tiedetään jopa vastustaneen aseelliseen kapinaan ryhtymistä viimeiseen asti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Poussi, Airikki | Nimeke = Nuori Ilmari Vaissi: Kasvun ja kehityksen vuodet suomalaisessa talonpoikaisyhteisössä 1910–1939 | Sivut = 76–77 | Vuosi = 2003 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston Kasvatustieteen laitos | Tunniste = ISBN 952-10079-9-0 | www = http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pousi/nuoriilm.pdf}}</ref> Pidätykset oli ilmeisesti järjestänyt jääkärikapteeni [[Paul Wallenius]], joka määräsi [[Ähtäri]]stä kotoisin olleen suojeluskuntalaisen [[Kalle A. Ritokangas|Kalle A. Ritokankaan]] kuljettamaan vangit junalla Seinäjoelle. Samassa junassa matkusti Rantasen lisäksi myös toinen kansanedustaja, [[Nuorsuomalaiset|nuorsuomalaisia]] edustanut lakimies [[Jonas Castrén]].<ref name=kangasniemi>{{Kirjaviite | Tekijä = Kangasniemi, Tapio | Nimeke = Tappajan muotokuva: Heikki Kaljunen ja muutama muu | Sivut = 239–244 | Vuosi = 2014 | Julkaisupaikka = Pirkkala | Julkaisija = Ay Charis ja Eleos | Tunniste = ISBN 978-952-67891-1-8 | www = https://traumankantajat.files.wordpress.com/2014/12/tappajan_muotokuva1.pdf}}</ref>
 
Ritokangas alaisineen teloitti vangitut Seinäjoella 2.–3. helmikuuta kapinaan yllytyksestä syytettynä. Rantasen lisäksi ammuttiin Keuruulta kotoisin olleet nahkuri Eevert Lampinen (s. 1874) ja sekatyömies Heikki Saxberg (s. 1882) sekä vilppulalaiset työmies Nikolai Lahtinen (s. 1887) ja tynnyrintekijä Juho Salonen (s. 1879).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input | Nimeke = Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Ajankohta = | Viitattu = 8.7.2013}}</ref> Teloitukset rikkoivat [[Mannerheim]]in ja [[Suomen senaatti|senaatin]] antamaa julistusta suojeluskuntien aseellisesta vastustamisesta [[Maanpetos|maanpetoksena]], koska yksikään heistä ei ollut liittynyt aseelliseen vastarintaan. Ritokangas kuvaili itse teloituksia vuosi sodan jälkeen ilmestyneessä [[Arvid Borg]]in teoksessa ''Ähtärin suojeluskunta Suomen vapaussodassa 1918''.<ref name=kangasniemi/>
Rantanen oli naimisissa vuodesta [[1891]] Lydia Vilhelmiina Haiton kanssa.<ref name=pj />
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* {{edustajamatrikkeli|nro=911335}}
* [http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24586 Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto]
* [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pousi/nuoriilm.pdf Airikki Poussi: Nuori Ilmari Vaissi . Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 188, Rantasen pidätyksestä ja teloituksesta sivulla 76–77]
 
{{AAKKOSTUS:Rantanen, Samuli}}
 
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot]]
[[Luokka:SuomenSuomalaiset sisällissodanhenkirikosten punaisetuhrit]]
[[Luokka:Vuonna 1861 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1918 kuolleet]]
23 004

muokkausta