Ero sivun ”Ivar Gordie” versioiden välillä

'''Ivar Sune Gordie''' ([[7. maaliskuuta]] [[1853]] [[Mustasaari]] – [[22. syyskuuta]] [[1921]] [[Helsinki]]<ref name=wiki>{{Verkkoviite | Osoite = https://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_G#go | Nimeke = Kuka kukin oli | Julkaisija = Wikiaineisto | Viitattu = 1.4.2016}}</ref> [[Helsinki]]{{Lähde}}) oli suomalainen [[upseeri]], joka toimi muun muassa Helsingin poliisipäällikkönä ja [[Hämeen lääni]]n [[kuvernööri]]nä. Sotilasarvoltaan hän oli [[eversti]].

Gordie valmistui [[Helsingin junkkarikoulu]]sta vuonna 1873 ja palveli sen jälkeen [[Aunuksen jalkaväkirykmentti|Aunuksen jalkaväkirykmentissä]] vuoteen 1880 ja [[Hämeenlinnan tarkkampujapataljoona]]ssa 1880–1891. Tämän jälkeen hän toimi Helsingin poliisimestarina, kunnes Gordie erotettiin [[Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana 1901. Seuraavaksi hän työskenteli [[Suomen kaupunkien yleinen paloapuyhtiö|Suomen kaupunkien yleisen paloapuyhtiön]] palveluksessa vuoteen 1906 saakka, jolloin Gordie nimitettiin Hämeen läänin kuvernööriksi. Hoidettuaan virkaa vuoteen 1910, hän työskenteli vielä Helsingin köyhäinhuollon lastenhoidontarkastajana kuolemaansa saakka.<ref name=wiki/>

Vuoden 1905 [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] aikana myös suurin osa Helsingin poliisilaitoksesta meni mukaan lakkoon, jonkaminkä jälkeen järjestyksenvalvontaa varten perustettiin työläisistä muodostettu [[Helsingin kansalliskaarti|kansalliskaarti]]. Gordie ryhtyi [[Perustuslailliset|perustuslaillisten]] pyynnöstä kokoamaan ylioppilaista ja polyteekkareista koottua suojakaartia, joka pian liittyi osaksi kansalliskaartia. Porvarit halusivat hänet myös koko kaartin johtoon, mutta valituksi tuli työläisten kannattama [[Johan Kock]]. Tämä vastasi kansalliskaartin yleistason päätöksistä, Gordien järjestäessä sen toimintaa yksityiskohtaisemmin.<ref name=roos>{{Kirjaviite | Tekijä = Roos, Sigurd | Nimeke = Suomen kansallislakko 1 & 2 | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Alex F. Lindberg | Vuosi = 1907 | Tunniste = }}</ref>

Gordien alistaminen Kockin käskyvaltaan aiheutti porvariston keskuudessa eripuraa, ja lakon loppuvaiheessa hänet yritettiin syrjäyttää. Gordie kuitenkin kieltäytyi astumasta kansalliskaartin johtoon ilman työväestön tukea. Lopulta perustuslailliset ja ylioppilaat kokosivat yhteisen suojakaartin, josta myöhemmin muodostui [[Suojeluskunta]]. Gordieta pyydettiin myös uuden suojakaartin johtoon, mutta hän kieltäytyi tästäkin tehtävästä, havaittuaan sen järjestyksenvalvonnan sijasta olevan tarkoitettu lähinnä väkivaltaisuuksiin.<ref name=roos/>