Ero sivun ”Unettomuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Katso myös: +Avoimen dialogin hoitomalli
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
 
Sekä unettomuus että unettomuuden hoitoon käytettävät hypnoottiset ja sedatiiviset lääkkeet voivat aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, jotka lisäävät liikenneonnettomuusriskiä<ref name="kh">[http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50067 Käypähoito.fi]</ref>
 
Unihäiriöiden esiintyminen suurentaa keskivartalolihavuuden riskin suomalaisessa väestössä 1,2–2,3-kertaiseksi.<ref name="kh" />
 
Kroonisesta unettomuudesta voidaan puhua, jos tuntee jatkuvasti, ettei ole nukkunut tarpeeksi. Jatkuva unettomuus on oire, jonka taustalla oleva häiriö on aina syytä tutkia.
Rivi 11 ⟶ 9:
Jos unen saanti on hankalaa ja yölliset heräilyt ovat toistuvia, on syytä tarkistaa, voiko unta parantaa elintapojen muutoksilla (alkoholin, kahvin ja tupakan käyttö sekä liikunta). Kannattaa myös selvittää, onko unihäiriön taustalla jokin elimellinen sairaus, jonka hoito voisi parantaa unta. [[Levottomat jalat|Levottomien jalkojen]] aiheuttamassa nukahtamisvaikeudessa mahdollinen kudosraudan puute tulee korjata rautalääkityksellä<ref name="kh" />.
 
==Esiintyvyys==
Unettomuuden yleinen aiheuttaja on myös unilääkkeiden käyttö. Unilääke menettää yleensä tehoaan säännöllisessä käytössä, ja käytettävää annostusta joudutaan lisäämään.
 
Lähes 12 prosenttia Suomen väestöstä kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta<ref>Ohayon MM, Partinen M. Insomnia and global sleep dissatisfaction in Finland. J Sleep Res 2002;11:339-46</ref>. Naiset kärsivät unettomuudesta jopa kaksi kertaa miehiä enemmän<ref>Singareddy R, Vgontzas AN, Fernandez-Mendoza J ym. Risk factors for incident chronic insomnia: a general population prospective study. Sleep Med 2012;13:346-53. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3319648/</ref>. Muita riskiryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, joista puolet kärsii unihäiriöistä<ref name="kh" />
Naiset kärsivät unettomuudesta selvästi miehiä enemmän. Muita riskiryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, joista puolet kärsii unihäiriöistä<ref name="kh" /> Myös autismin kirjon tiloihin liittyy usein poikkeavuutta elimistön sisäistä kelloa säätelevässä hormonaalisessa ja geneettisessä toiminnassa. ADHD:hen ja ADD:hen liittyy myös usein sisäisen kellon häiriöitä.
 
== Unettomuuden tyypit ==
Rivi 25 ⟶ 23:
 
== Syyt ==
 
Alkoholin liikakäyttö on suurin yksittäinen unihäiriöriskiä lisäävä elämäntapatekijä, sillä se viisinkertaistaa unihäiriöriskin<ref>Singareddy R, Vgontzas AN, Fernandez-Mendoza J ym. Risk factors for incident chronic insomnia: a general population prospective study. Sleep Med 2012;13:346-53. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3319648/</ref>. Myös unilääkkeiden käyttö on unettomuuden yleinen aiheuttaja, sillä unilääke menettää yleensä tehoaan säännöllisessä käytössä, ja käytettävää annostusta joudutaan lisäämään. Alkoholismin lisäksi monet muutkin sairaudet lisäävät riskiä sairastua unihäiriöön, esimerkiksi masennus ja migreeni kaksinkertaistavat unihäiriön riskin<ref>Singareddy R, Vgontzas AN, Fernandez-Mendoza J ym. Risk factors for incident chronic insomnia: a general population prospective study. Sleep Med 2012;13:346-53. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3319648/</ref>.
 
;Elimellisiä eli fyysisiä syitä
*Sisäisen kellon häiriöt: [[viivästynyt unijakso|viivästynyt]], aikaistunut tai siirtyvä unijakso (hypernyktemeraalinen rytmi)
Rivi 32 ⟶ 33:
*kivut
*[[Päänsärky]]
*[[Parkinsonin tauti]]
*[[Suonenveto]]
*[[sydämen vajaatoiminta|Sydämen vajaatoiminta]]
*[[ADHD]]
*[[Astma]]
*[[Aspergerin oireyhtymä]] ja muut [[autismikirjon häiriö]]t
*[[Vaihdevuodet]]
*Virtsa- ja suolistovaivat