Carl Gottlieb Behm kuoli jo kolme vuotta koulun perustamisen jälkeen, mutta hän onnistui luomaan sille niin vankan maineen, että oppilaitosta kutsuttiin toimintansa loppuun saakka Behmin nimellä.<ref name=novosjolova/> Hänen kuolemansa aikaan koulussa oli noin 80 oppilasta, joista kymmenkunta oli suomalaisia ja loput Pietarista.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Wiborg. Dödsfall | Julkaisu = Wiborg | Ajankohta = 3.7.1857 | Numero = 51 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/466012#?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> Myös myöhemmin oppilasmäärä pysyi samoissa lukumäärissä, esimerkiksi lukuvuonna 1862–1863 koulussa oli 85 oppilasta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Maaseuduilta. Hiippakunnan sanomia | Julkaisu = Suomen Julkisia Sanomia | Ajankohta = 22.2.1864 | Numero = 15 | Sivut = 5 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455531#?page=5 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>
Behmin kuoleman jälkeen koulun johtajanajohtajaksi tuli aluksi opettajiston vanhin Ernst Ziemssen (1823–1901<ref name=computergenealogie>{{Verkkoviite | Osoite= https://gedbas.genealogy.net/person/show/1175888823 | Nimeke= Ernst Friedrich Wilhelm ZIEMSSEN | Julkaisija= Verein für Computergenealogie | Ajankohta= 19.3.2016 | Viitattu= 10.6.2016}}</ref>), joka oli Behmin opiskelutovereita,<ref name=siltanen>{{Kirjaviite | Tekijä = Siltanen, Riikka | Nimeke = Richard Faltinin (1835 – 1918) elämä - ja katsaus yksinlauluihin | Sivu = 10 | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metropolia Ammattikorkeakoulu | Tunniste = | www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15491/RICHARDFALTIN.pdf?sequence=1}}</ref> sekä hänen jälkeensä tehtävää koulun lopettamiseen saakka toimihoitanut saksalainen matemaatikkomatemaatiikanopettaja [[Ferdinand Friedrich Zeidler]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kmay.ru/sample_perspub_files/n80.phtml?n=3298pdf | Nimeke= ГерманPrussian-Russian ФедоровичZeidlers Цейдлер| Tekijät = Valijev, M. T. & Klebanov, A. F. | Julkaisija= Pietarin Karl May -koulu | Ajankohta= | Viitattu= 810.6.2016}}</ref> Vuonna 1878 Behmin koulu muutettin [[lyseo]]ksi,<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kirje Helsingistä | Julkaisu = Ilmarinen | Ajankohta = 1.3.1879 | Numero = 17 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/369229#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Lyseo Wiipurissa | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 25.2.1879 | Numero = 24 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/419070#?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> mutta lakkautettiin jo 1881, kun se ei enää pystynyt kilpailemaan 1870-luvun koulu-uudistusten jälkeen perustettujen uusien koulujen kanssa.<ref name=novosjolova/> Seuraavana lukuvuonna Behmin koulun toimintaa jatkoi kaupungin venäläisten kauppiaiden aloitteesta perustettu kuusiluokkainen venäjänkielinen [[reaalikoulu]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Wiipurin wenäläisestä reaalikoulusta | Julkaisu = Wiipurin Sanomat | Ajankohta = 29.12.1893 | Numero = 302 | Sivut = 3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/604277#?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>
== Koulurakennus ==
Karl Gottlieb Behm perusti koulunsa kilometrin päässä Viipurin keskustasta sijainneen Papulan kartanon eli Marienhoffin maille.<ref name=virtuaali>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/district/16 | Nimeke = Papulan kaupunginosa | Julkaisija = VirtuaaliViipuri 1939 | Ajankohta = 30.11.2006 | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref> Lääninrakennuskonttorin konduktöörin [[Anders Sandell]]in suunnittelema uusi koulurakennus valmistui vuonna 1856. Suuressa puurakennuksessa oli opetusluokkien ja opettajien työhuoneiden lisäksi musiikki- ja liikuntasalit, kirjasto, oleskelutila, keittiö, leipomo, ruokala, sairastupa ja sauna. Lisäksi rakennuksessa oli asuintiloja koulun palvelushenkilökunnalle. Rakennukseen kuului myös korkea kuusikulmainen torni. Pihamaalla oli erilaisia talousrakennuksia sekä ryytimaa ja puutarha koulun keittiön tarpeisiin.<ref name=novosjolova/><ref name=terijoki/>
Uuden koulun siipirakennus tuhoutui elokuussa 1857 raivonneessa tulipalossa, jolloin opettajana toiminut säveltäjä Richard Faltin menetti lähes koko omaisuutensa. Mukana oli useita arvokkaita instrumentteja sekä hänen omia sävellyksiään.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Siltanen, Riikka | Nimeke = Richard Faltinin (1835 – 1918) elämä - ja katsaus yksinlauluihin | Sivu = 10 | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metropolia Ammattikorkeakoulu | Tunniste = | www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15491/RICHARDFALTIN.pdf?sequencename=1}}<siltanen/ref> Koulun sulkemisen jälkeen rakennus oli Ferdinand Zeidlerin lesken omistuksessa, kunnes [[Suomen senaatti|senaatti]] osti sen vuonna 1897 [[Viipurin pataljoona]]n kasarmialueen laajentamista varten.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Uutisia Helsingistä | Julkaisu = Uusi Suometar | Ajankohta = 12.11.1897 | Numero = 282 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/589473#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> Koulurakennus oli jonkin aikaa pataljoonan esikunnan käytössä, mutta nykyään sitä ei enää ole.<ref name=virtuaali/>
