Wikipedia

Ero sivun ”Tampella” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 627 muokkausta
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 178.55.219.67) ja palautettiin versio 15576111, jonka on tehnyt ComradeUranium: aseteollisuus on metalliteollisuutta
Rivi 1:
[[Kuva:Tampella2.jpg|thumb|right|250px|Tampellan entinen tehdasalue sijaitsee [[Tammerkoski|Tammerkosken]] rannassa [[Tampere]]ella.]]
'''Oy Tampella Ab''' oli suomalainen, vuonna [[1856]] toimintansa aloittanut, metalli-, ase-, metsä- ja tekstiiliteollisuutta harjoittanut [[pörssiyhtiö]]. Yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopussa ja joutui silloisen rahoittajansa ja omistajansa [[Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki|Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin]] (SKOP) kanssa [[Suomen Pankki | Suomen Pankin]] haltuun vuonna [[1991]]. Sen jälkeen yhtiö pilkottiin ja myytiin osina. Yhtiön historia on merkittävä osa suomalaista teollisuushistoriaa. Nimi Tampella tuli Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö-nimestä.
 
==Historia==
Rivi 40:
Vuonna [[1997]] Tampellasta oli jäljellä enää vain kallioporakoneita valmistava tytäryhtiö Tampella Tamrock Oy. Ruotsalainen [[Sandvik]] Ab osti Tampellan osakekannan ja muutti yhtiön nimen ensin Tamrock Oy:ksi ja myöhemmin Sandvik Tamrock Oy:ksi. Vuonna 2006 yhtiön nimeksi tuli Sandvik Mining and Construction Oy. Yhtiö toimii edelleen Tampereella, Turussa ja Lahdessa.
 
==KonepajanTampellan konepajan tunnettuja tuotteita==
 
=== Turbiinit, kulkuvälineet, kattilat, porausvälineet ===
[[Vesiturbiini]]en valmistus aloitettiin [[1856]]. Aluksi Tampella valmisti useita turbiinityyppejä, vuodesta [[1923]] pääasiassa [[Kaplan-turbiini|Kaplan-turbiineja]]. Valtaosa Suomessa nykyään käytössä olevista turbiineista on Tampellan valmistamia Kaplan-turbiineja.
 
Rivi 51 ⟶ 49:
Höyryvetureiden valmistus alkoi [[1898]], kun [[Valtionrautatiet]] tilasi yhtiöltä 40 veturia. Vuoteen [[1957]] mennessä, jolloin vetureiden tuotanto päättyi, Tampella oli valmistanut yli 900 veturia. Suurin Tampellan valmistama veturityyppi oli raskas tavarajunaveturi [[Tr1]], lempinimeltään Risto.
 
[[Höyrykattila | Höyrykattiloiden]] valmistus alkoi laivakattiloilla, sen jälkeen tehtiin veturikattiloita. Voimalaitoskattiloiden valmistus alkoi 1930-luvun alussa ulkomaisilla lisensseillä. Sellutehtaiden [[soodakattila|soodakattiloista]] tuli keskeinen tuote 1960-luvulta alkaen. Soodakattiloiden ohella Tampella valmisti sellutehtaiden talteenottolaitoksia.
 
Tampellan asetuotanto alkoi [[1932]] kevyiden 80 mm:n [[Kranaatinheitin|kranaatinheittimien]] valmistuksella ja sitä seurasi raskaiden kranaatinheittimien valmistus 1930-luvun lopusta alkaen. Tykkejä Tampella valmisti sotavuosina [[Bofors]]in lisenssillä (mallit [[37K/36]] ja [[105H/37]]). Ensimmäinen täysin suomalainen kenttätykki ([[122 K 60]]) valmistui [[1960]]. Tampellan 1980-luvulla valmistama [[kanuuna]] [[155 K 83]] on edelleen Suomen [[kenttätykistö]]n pääase.▼
Lentokonemoottoreita Tampella valmisti 1930-luvulta sotavuosien loppuun. ▼
 
Sota-aikana Tampellan aseosaston pääasiallinen työ oli omien ja [[Sotasaalis|sotasaaliina]] saatujen tykkien korjaus. Valmistusohjelmassa olivat myös [[Lentopommi|lentopommit]].▼
Höyryvetureiden valmistuksen päätyttyä [[1957]] Tampella alkoi valmistaa vetureiden dieselmoottoreita saksalaisen [[MAN AG |MAN AG:n]] (nykyään MAN SE) ja ranskalaisen Alsthomin (nykyään [[Alstom]]) lisensseillä.▼
 
Vuosina [[1950]]–[[1974]] Tampellalla oli israelilaisten kanssa [[Soltam]]-niminen yhteisyritys aseiden valmistusta ja markkinointia varten. ▼
Sota-aikana Tampella valmisti [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:lle]] kallioporakoneiden varaosia ja ryhtyi sodan jälkeen suunnittelemaan omaa porakonemallia. Kone valmistui [[1952]] ja siitä tuli vähitellen menestystuote. Porakoneiden ohella Tampellan porakoneyksikkö (Tampella Tamrock Oy) valmisti porausjumboiksi kutsuttuja, usean poran käsittäviä porausvaunuja ja paineilmakompressoreita. Tamrock valmisti myös kaivoskuormaajia. Tamrockin osti ruotsalainen [[Sandvik]] AB.▼
 
▲Lentokonemoottoreita Tampella valmisti 1930-luvulta sotavuosien loppuun. Sota-aikana valmistusohjelmassa olivat myös lentopommit.
=== Aseteollisuus ===
▲Tampellan asetuotanto alkoi [[1932]] kevyiden 80 mm:n [[Kranaatinheitin|kranaatinheittimien]] valmistuksella ja sitä seurasi raskaiden kranaatinheittimien valmistus 1930-luvun lopusta alkaen. Tykkejä Tampella valmisti sotavuosina [[Bofors]]in lisenssillä (mallit [[37K/36]] ja [[105H/37]]). Ensimmäinen täysin suomalainen kenttätykki ([[122 K 60]]) valmistui [[1960]]. Tampellan 1980-luvulla valmistama [[kanuuna]] [[155 K 83]] on edelleen Suomen [[kenttätykistö]]n pääase.
 
▲Höyryvetureiden valmistuksen päätyttyä [[1957]] Tampella alkoi valmistaa vetureiden dieselmoottoreita saksalaisen [[MAN AG |MAN AG:n]] (nykyään MAN SE) ja ranskalaisen Alsthomin (nykyään [[Alstom]]) lisensseillä.
▲Sota-aikana Tampellan aseosaston pääasiallinen työ oli omien ja [[Sotasaalis|sotasaaliina]] saatujen tykkien korjaus. Valmistusohjelmassa olivat myös [[Lentopommi|lentopommit]].
 
▲Sota-aikana Tampella valmisti [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:lle]] kallioporakoneiden varaosia ja ryhtyi sodan jälkeen suunnittelemaan omaa porakonemallia. Kone valmistui [[1952]] ja siitä tuli vähitellen menestystuote. Porakoneiden ohella Tampellan porakoneyksikkö (Tampella Tamrock Oy) valmisti porausjumboiksi kutsuttuja, usean poran käsittäviä porausvaunuja ja paineilmakompressoreita. Tamrock valmisti myös kaivoskuormaajia. Tamrockin osti ruotsalainen [[Sandvik]] AB.
▲Vuosina [[1950]]–[[1974]] Tampellalla oli israelilaisten kanssa [[Soltam]]-niminen yhteisyritys aseiden valmistusta ja markkinointia varten.
 
===PaperikoneetTampellan paperikoneet===
Paperi- ja kartonkikoneiden tuotanto alkoi vuonna 1952. Paperikoneiden valmistajana Tampella oli [[Valmet]]in, [[Wärtsilä]]n ja [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n kilpailija. Vuonna [[1969]] solmittiin TVW-yhteistyösopimus Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän kesken. Sopimuksen mukaan kukin yhtiö erikoistui tietyn tyyppisiin koneisiin. Tampellan vastuulle tuli kartonkikoneet. Lisäksi muodostettiin yhteinen TVW-markkinointiorganisaatio.
 
Rivi 76 ⟶ 73:
* [[Kyröskosken kartonkitehdas]], KK1, toiminnassa vuodesta 1957
 
===Tampellan metsäteollisuus===
===Metsäteollisuus===
Tampella Forest valmisti paperia ja kartonkia [[Heinolan Flutingtehdas| Heinolan]] ja [[Inkeroisten kartonkitehdas|Inkeroisten kartonkitehtaalla]], [[Anjalan paperitehdas|Anjalan paperitehtaalla]] sekä sellua [[Tolkkisten sellutehdas|Tolkkisten sellutehtaalla.]] Tolkkisten tehdas muutettiin myöhemmin sahaksi. Lisäksi Tampellalla oli Barcelonassa vuosina 1969-1994 [[Tampella Española]]-niminen kartonkitehdas. Tehtaassa valmistettiin kartonkia yhdellä 4m leveällä kartonkikoneella. Metsäteollisuus myytiin Ensolle vuonna 1994.
 
Rivi 95 ⟶ 92:
 
===Tampellan kapearaiteinen tehdasrata===
Alaverstaan, veturikokoonpanohallin, varastojen, sekä pajan ja kosken välillä olleen raaka-ainevaraston yhdisti kapearaiteinen rata, jolla nelipyöräisillä vaunuilla kuljetettiin valmiita kappaleita ja raaka-aineita. Koska hevosia ei sodan aikana ollut käytössä, vaunuja työnsivät [[Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana|venäläiset sotavangit]].<ref>[http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00297.pdf Tervakosken paperitehdas], Teemu Sainio, Suomen historian pro gradu -tutkielma, 2003.</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampella”