Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä

p
clean up, typos fixed: viimeksimai → viimeksi mai using AWB
(malline)
p (clean up, typos fixed: viimeksimai → viimeksi mai using AWB)
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa ([[Karjala]]ssa ''Sämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
 
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittuviimeksi mainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
 
[[Kaarle Krohn]] näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
[[Matti Kuusi]] viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä Sampsonista'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota Sampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.
 
Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
==Lähteet==
*Krohn, Kaarle: ''Sampsa Pellervoinen - Njordr, Freyr?'' Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
*Kirkinen, Heikki: ''Onko Sampsa historiallinen henkilö?'', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).
 
{{Kalevala}}
10 638

muokkausta