Ero sivun ”Vanhankaupunginkoski” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p clean up, typos fixed: km matka → km:n matka using AWB
Rivi 1:
[[Tiedosto:ADamInVantaanjoki.JPG|thumb|350px|Vanhankaupunginkosken pato kesällä.]]
[[Tiedosto:Vanhankaupunginkoski_EasternVanhankaupunginkoski Eastern.JPG|thumb|350px|Vanhankaupunginkosken patoamaton itäinen haara]]
'''Vanhankaupunginkoski''' on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] suussa [[Helsinki|Helsingin]] [[Vanhankaupunginlahti|Vanhankaupunginlahden]] pohjukassa. Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski, jonka ääreen Helsingin kaupunki ({{k-sv|Helsingfors}}) perustettiin vuonna 1550. Koski sijaitsee [[Vanhakaupunki (Helsinki)|Vanhankaupungin]] kaupunginosassa. Koski jakautuu itähaaraan ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu.
 
==Historiaa ==
Kuningas [[Kustaa Vaasa]] perusti Helsingin Vantaanjokisuuhun 12. kesäkuuta 1550 vanhan [[Koskela (Helsinki)|Koskelan]] kylän paikalle. Vantaanjoen länsi- ja itähaaran väliselle saarelle perustettiin [[Kuninkaankartano]] vuonna 1551. Jatkuvien tulvien vuoksi [[Pietari Brahe]] siirsi Helsingin hallinnollisen keskustan Vironniemelle vuonna 1640.
[[File:Helsinki_map_1645Helsinki map 1645.jpg|thumb|right|250px|Helsinki vuonna 1645. Ylhäällä [[Vanhakaupunki (Helsinki)|Vanhakaupunki]], kartan keskellä Helsingin kaupungin uusi sijainti [[Vironniemi|Vironniemellä]].]]
Vanhankaupunginkoskessa on ollut vuosisatojen kuluessa erilaisia myllyjä ja patoja, joista viimeisin pato on rakennettu vuonna 1876. <ref>[https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/energiantuotanto/voimalaitokset/vanhankaupungin-voimalamuseo/ Voimalamuseo]</ref> Padon yhteydessä on vesivoimalaitos teholtaan 0,2 MW. Siinä oli [[Helsingin Vesi|Helsingin vedenpuhdistamo]], joka otti raakaveden Vantaanjoesta, puhdisti sen ja pumppasi [[Alppilan vesitornit|Alppilan vesitorniin]] kosken vedestä saadulla sähköenergialla. Vesilaitos rakensi toiminnan laajetessa useita rakennuksia, jotka jäivät kuitenkin tyhjiksi vedenkäsittelyn loppuessa siellä vuonna 1972. Niihin tiloihin on perustettu [[Tekniikan museo]].
 
Vantaanjoessa oli aiemmin runsas [[lohi]]- ja [[taimen]]kanta. Lohi hävisi padon rakentamisen myötä, mutta alkuperäistä taimenkantaa on säilynyt Vantaanjoen latvavesissä. Vanhankaupunginkoskesta on saatu myös sinisampia, joista suurimmat olivat kesällä 1756 saadut 2 sinisampea painoltaan 51 &nbsp;kg ja 67 &nbsp;kg. <ref>Helsingin historiayhdistyksen vuosikirja 1937, s.85; Entisaikain Helsinki. 1937</ref> 1900-luvulla [[Sinisampi|sinisampi ]] on hävinnyt Itämerestä liikakalastuksen ja suurten jokien patoamisen seurauksena.
 
Vuoden 1946 [[Helsingin suuri alueliitos|suureen alueliitokseen]] asti Helsingin ja [[Helsingin maalaiskunta|Helsingin maalaiskunnan]] välinen raja kulki Vanhankaupunginkosken läntistä haaraa pitkin, jolloin Kuninkaankartanonsaari ja kosken itäinen haara jäivät maalaiskunnan puolelle.
Rivi 19:
Kosken känsirannalla on [[Helen|Helen Oy:n]] omistama ja ylläpitämä [[Vanhankaupunginkosken vesivoimala]], joka toimii osana Tekniikan museota voimalamuseona.<ref name=museo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikanmuseo.fi/voimalamuseo.html | Nimeke = Voimalamuseo | Julkaisija = Tekniikan museo | Viitattu = 17.1.2016 }}</ref> Voimalan valmistui vuonna 1876 ja sen tuottama sähköteho on noin 0,2 MW.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helen.fi/helen-oy/tietoa-yrityksesta/energiantuotanto/voimalaitokset/vanhankaupungin-voimalamuseo/ | Nimeke = Vanhankaupungin voimalamuseo | Julkaisija = Helen Oy| Viitattu = 17.1.2016 }}</ref> Vesivoimalan toiminta päättyi vuonna 1970 ja käynnistettiin uudelleen vuonna 2000.<ref name=museo/>
 
Vantaanjoen vesistöä on kunnostettu hyvin paljon viimeisen 20 vuoden aikana entisestä likaviemäriksi nykyiseksi Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi <ref>[http://yle.fi/uutiset/vantaanjokeen_nousi_kutemaan_poikkeuksellisen_suuria_taimenia/7695190?ref=leiki-uu Vantaanjokeen nousi isoja taimenia kutemaan] </ref>. Jätevesipäästöt ovat hyvin paljon vähentyneet ja vaelluskaloille sopivia kutualueita on varsin paljon jo kunnostettu ympäri Vantaanjokivesistöä. Kutualueita voisi olla jopa 300 &nbsp;km:n matkalla eri joissa ja puroissa. Näitä kunnostustöitä ovat tehneet Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) sekä SKES <ref>[http://virtavesi.com/images/lisakuvat/Vantaanjoki%20RH.pdf Virtavesien hoitoyhdistyksen esitelmä Vantaanjoen tilasta]</ref>.
 
Vantaanjoen ja Helsingin kehittämisestä kiinnostuneet kaupunkilaiset ovat toimineet niin aktiivisesti, että kaupunginvaltuutettu Jukka Relanderin lokakuussa 2014 esitys padon purkamisesta on edennyt niin pitkälle, että eri lautakuntien selvitysten pohjalta Helsingin kaupunginhallitus teki 11. toukokuuta 2015 päätöksen ruveta selvittämään padon purkamisen vaikutuksia ympäristöön sekä Vantaanjoen tilaan.
Rivi 40:
 
{{coor title dms|60|12|58|N|24|58|44|E|type:city(231)_region:FI-ES}}
 
[[Luokka:Suomen kosket]]
[[Luokka:Helsingin luonto]]