Ero sivun ”Tulva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p clean up, typos fixed: suuntaa-a → suuntaa a, viimeaiko → viime aiko using AWB
Rivi 2:
{{Tämä artikkeli|käsittelee vedenpinnan nousua. Muita merkityksiä on [[Tulva (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Tiedosto:Gliwice Zimnej wody 18 05 2010 P5180185.JPG|thumb|Tulvaa [[Puola]]ssa vuonna 2010.]]
'''Tulva''' tarkoittaa [[vesistö]]n vedenpinnan noususta, [[meri|meren]] pinnan noususta tai [[hulevesi]]en kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.<ref name="ymparisto.fi/tulvat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/tulvat| Nimeke = ymparisto.fi/tulvat| Viitattu = 15.10.2012}}</ref> Tulva-alueen laajuus ja tulvan vaikutukset riippuvat muun muassa maaston muodoista, vuotuisesta vesitilanteesta ja alueen maankäytöstä.
 
==Vahingot==
[[Tiedosto:Trapped woman on a car roof during flash flooding in Toowoomba 2.jpg|thumb|Sateen aiheuttama [[äkkitulva|äkillinen tulva]] [[Toowoomba]]ssa [[Queensland]]issa [[Australia]]ssa tammikuussa 2011.]]
Tulvat saattavat aiheuttaa vahinkoja esimerkiksi ihmisille, ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle. Tulvien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ei voida koskaan täysin estää, eikä se olisi taloudellisessa mielessä edes kannattavaa. Tulvavahinkoja voidaan kuitenkin pienentää erilaisin tulvariskien hallinnan toimenpitein.
 
Tulvan seurauksena veden alle joutuu usein alueita, joille sitä ei toivottaisi, eikä tulvimista ehditä estää. Esimerkiksi [[joki|joen]] tulviminen voi tuoda maantielle niin paljon vettä, että autolla ajo paikan yli käy mahdottomaksi tai tulvavesi leviää asuintalojen kellareihin.
 
==Tulvien synty==
Tulvia syntyy monella tavalla. Keväisin tulvia aiheuttavat lumien sulaminen ja [[Jääpato|jääpadot]], muina aikoina muun muassa runsaat sateet. Sulamisvesi lisää virtaamia vesistöissä ja nostaa niiden veden pintaa. Jääpadot voivat nostaa veden pinnan huomattavasti normaalia korkeammalle. Merivesitulvien syy voi olla tilapäinen meriveden pinnan nousu tuulesta tai matalapaineesta johtuen tai jäätiköiden sulamisesta pidemmällä aikavälillä aiheutuva pinnan nousu.
 
Erityisesti [[Itämeri|Itämerellä]], joka on [[sisämeri]], voi voimakkaasta tuulesta ja matalapaineesta johtuen syntyä yleensä lyhytkestoisia merivesitulvia. Tulvia voidaan ehkäistä muun muassa rakentamalla [[pato]]ja ja pengertämällä rantoja. Tilapäinen tulva-alue on alue, jolle tulviva vesi voidaan päästää, jotta suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin. Jääpatoja on pyritty räjäyttämään tai kaivamaan auki erilaisin konein. Jokien pintaa voi myös nostaa pitkäaikaiset ja rankat [[sade|sateet]].
Rivi 34:
Tietyn toistuvuuden tulvaa vastaava [[virtaama]] ja vedenkorkeus voidaan määrittää joko tilastollisin menetelmin tai vesistömalleja käyttäen. Vesistömallit kuvaavat vesistön [[hydrologia|hydrologista]] kiertoa ja veden kulkeutumista vesistössä. Tulvat ja niiden muutokset arvioidaan yhdistämällä malleissa tietyllä todennäköisyydellä esiintyvät sääolosuhteet pahimmalla mahdollisella tavalla.<ref name="ymparisto.fi/tulvat"/>
 
Tulvien toistuvuuden arviointi sisältää paljon esimerkiksi mallinnuksesta ja havaintojakson pituudesta johtuvia epävarmuuksia, joten toistumisaikoihin ja todennäköisyyksiin tulee suhtautua suuntaa- antavina arvioina eikä täsmällisinä lukuarvoina.<ref name="ymparisto.fi/tulvat"/> Todennäköisyyksien avulla voidaan ottaa huomioon myös [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] ennustetut vaikutukset tulevaisuudessa.
 
== Tapahtuneita tulvia Suomessa ==
Rivi 44:
Todella harvinainen ja vaikutuksiltaan laajalle ulottuva tulva on sattunut Suomessa viimeksi vuonna 1899. Tuolloin muun muassa [[Vuoksi|Vuoksen]], [[Kymijoki|Kymijoen]] ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] vesistöissä esiintyneen tulvan toistumisajaksi on arvioitu vähintään 250 vuotta (eli vuotuinen todennäköisyys alle 0,4&nbsp;%). Tulvavedenkorkeudet olivat keskivedenkorkeuksien yläpuolella [[Päijänne|Päijänteessä]] 193&nbsp;cm, [[Kallavesi|Kallavedessä]] 155&nbsp;cm, [[Vanajavesi|Vanajavedessä]] 224&nbsp;cm, [[Pyhäjärvi (Tampere)|Tampereen Pyhäjärvessä]] 253&nbsp;cm ja [[Saimaa]]lla 202&nbsp;cm. Kokonaisvahinkojen määrä arvioitiin silloisen rahan arvon mukaan 7,4 miljoonaksi [[Suomen markka|markaksi]].<ref name="komitea 1903">Palmén, J. 1903. Überschwemmungen in Finland in den Jahren 1898–1899: Übersetzung eines amtlichen Berichtes. Suomen maantieteellinen seura 1903</ref> Vuoden 1899 jälkeen rantojen läheisyyteen on rakennettu huomattavia määriä asuinrakennuksia, kesämökkejä, teollisuuslaitoksia, teitä, siltoja ja niin edelleen, joten vahinkopotentiaali on nykyisin aivan eri luokkaa kuin runsaat sata vuotta sitten.
 
Vuonna 1966 Etelä-Suomessa satoi poikkeuksellisen paljon lunta ja lämmin huhtikuu sai lumen sulamaan nopeasti. [[Lumen vesiarvo]] oli poikkeuksellisen suuri, jopa 260 millimetriä, ja tästä seurasi ennätystulvat. [[Kokemäki|Kokemäen]]-[[Huittinen|Huittisten]] alueella tulva aiheutti lähinnä maatalousvahinkoja. [[Halinen|Halisissa]], [[Aurajoki|Aurajoen]] vesistössä, lumen vesiarvoksi mitattiin 211 &nbsp;mm. Halisissa tulvahuippu saavutettiin 2. toukokuuta, jolloin Aurajoessa mitattiin 286&nbsp;m³/s virtaama. Paikoin ihmisiä jouduttiin evakuoimaan tulvan tieltä ja joista piti räjäyttää jääpatoja.
 
Talvitulva 1974–1975 [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoella]] aiheutui loppuvuoden 1974 runsaista sateista. Lauha sää ja suuri virtaama estivät jääkannen muodostumisen Kokemäenjokeen. Suuri virtaama, avovesi ja pakkasjakso mahdollistivat hyyteen ja hyydepatojen muodostumisen. Samaan aikaan merivesi nousi korkealle. Kokemäenjoen suistossa [[Pihlava]]ssa hyydettä oli jokiuomassa pohjaan asti. Lisäksi [[Pori]]n alueella esiintyi vuodenaikaan nähden harvinainen jäiden lähtö, jonka seurauksena [[Kirjurinluoto|Kirjurinluodon]] kärkeen muodostui jääpato.
Rivi 50:
Keväällä 1984 Pohjanmaalla sattunut tulva oli toistuvuudeltaan keskimäärin kerran 30–40 vuodessa sattuva tulva ja se aiheutti asuinrakennuksien kastumista ja lisäksi peltoalueita oli veden peitossa. Lisäksi joen alaosalla tulvavesi katkaisi maantien 715 sekä [[Vaasan lentoasema]]lle johtavan tien ja purkautui mereen osittain [[Vanha Vaasa|Vanhan Vaasan]] kanaalin kautta. Tämä oli seurausta jääpadon muodostumisesta maantien 715 sillalla. Suurilla tulvilla [[Laihianjoki|Laihianjoen]] tulva-alue yhtyy [[Karkkimala]]n alueella [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] tulva-alueeseen, kuten havaittiin vuoden 1984 tulvalla.
 
Suomessa on koettu viimeaikoinaviime aikoina useita erityyppisiä tulvia. Kesällä 2004 kasvoivat virtaamat esimerkiksi [[Vantaanjoki|Vantaajoen]] vesistöalueen uomissa jatkuvien rankkasateiden seurauksena ajankohtaan nähden ennätyksellisen suuriksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=92397&lan=fi | Nimeke = Ympäristö.fi: Vantaanjoen tulvat heinä- ja elokuun vaihteessa }}</ref> Tulvavahinkoja korvattiin valtion varoista noin 900&nbsp;000 euroa<ref name="suhonen&rantakokko">Suhonen, V. & Rantakokko, K. 2006. Vantaanjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2006.</ref>. Loppiaisena 2005 puolestaan merivesi nousi [[Suomenlahti|Suomenlahdella]] ennätyslukemiin ja silloinen merentutkimuslaitos (nykyinen [[Ilmatieteenlaitos]]) antoi historiansa ensimmäisen tulvavaroituksen. Tulvantorjunta onnistui [[Helsinki|Helsingissä]] varsin hyvin, muun muassa paperipaaleista rakennettiin tulvaseinämä [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorille]]<ref name="kihl">Kihl, M. 2006. Helsingissä varaudutaan tulviin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3:2006.</ref>. Saman vuoden toukokuun lopussa lumen sulamisesta aiheutuneet Lapin tulvat olivat poikkeuksellisen rajuja. Tulvavahingot olivat [[Kittilä]]n keskustan ja [[Ounasjoki|Ylä-Ounasjoen]] alueella 4,7 miljoonaa euroa<ref name="sane2010">{{Verkkoviite | Osoite = http://civil.aalto.fi/fi/tutkimus/vesi/opinnaytteet/sane2010.pdf| Nimeke = Paikkatietomenetelmä tulvariskien alustavaan arviointiin}}</ref>. Porissa puolestaan paikallinen rankkasade aiheutti 16. elokuuta 2007 noin 16 miljoonan euron vahingot. Kolmen tunnin aikana satoi pahimmillaan 20 prosenttia vuotuisesta [[sadanta|sadannasta]]<ref name="sane2010"/>. 6. lokakuuta 2012 [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaalla]] ja [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] pohjoisosissa koettiin [[Suomen tulvat 2012|raju tulva]], joka johtui 5.–6. lokakuuta välisenä aikana Länsi-Suomen yllä pyörineen laajan matalapaineen aiheuttamasta lähes jatkuvasta rankkasateesta. Myös tulva-alueen ulkopuolella, esimerkiksi [[Kokemäki|Kokemäellä]] ja Porissa, mitattiin yli 30 millimetrin vuorokausisademääriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194770411773/artikkeli/vuorokaudessa+satoi+yli+30+millia+lahipaivina+vetta+tulee+reilusti+lisaa.htm | Nimeke = Vuorokaudessa satoi yli 30 milliä, lähipäivinä vettä tulee reilusti lisää }}</ref>
Huhtikuussa 2013 myöhään, mutta yllättävän voimakkaasti ja laaja-alaisesti alkanut terminen kevät aiheutti lähes kaikkialla Suomessa [[Suomen tulvat 2013|vakavaa tulvimista]]. Pahimmin tulvat koettelivat [[Pyhäjoki|Pyhäjokea]] [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaalla]].
 
Rivi 63:
Merkittäville tulvariskialueille tehdään tulvakartat, joista selviää minne tulva voi levitä ja millaista vahinkoa se voi aiheuttaa sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään tavoitteet sekä toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi sekä toimenpiteiden muut vaikutukset <ref name="ymparisto.fi/tulvat"/>.
 
Erityisesti [[Pohjanmaa]]n jokivesistöt ovat tulvaherkkiä, koska ne virtaavat laakeilla alueilla eikä vesistöissä ole paljon virtaamaa tasaavia järviä. Lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä koko jokien pituudelta samaan aikaan, koska joet virtaavat idästä länteen ja vettä tulee lyhyessä ajassa paljon.
 
[[Ilmaston lämpeneminen|Ilmastonmuutos]] muuttaa arvioiden mukaan merkittävästi jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Lämpötilan nousun johdosta talven virtaamat ja vedenkorkeudet kasvavat, kun taas kevään lumen sulamisesta aiheutuvat virtaamat pienenevät etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Kesän aikana vedenkorkeudet taas saattavat laskea entistä alemmas. Tulvat pienenevät osassa Suomea lumen määrän vähetessä, mutta erityisesti suurten vesistöjen keskusjärvissä ja laskujoissa sadannan lisääntyminen kasvattaa tulvia suurimmalla osalla ilmastoskenaarioita. <ref name="ymparisto.fi/tulvat"/>
 
== Tulvariskien hallinta ==
Rivi 72:
Tulvariskien hallinta on Suomessa perinteisesti keskittynyt vesistöjen säännöstelyyn sekä muihin tulvasuojelun keinoihin, kuten uomien perkauksiin ja rantojen pengerryksiin. Tulvavahinkoja pystytään kuitenkin vähentämään merkittävästi myös suunnittelemalla maankäyttöä järkevästi ja ohjaamalla rakentamista tulva-alueiden ulkopuolelle. Suomessa on tehty tätä tukevaa järjestelmällistä tulvakartoitustyötä, jonka avulla lisätään viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta tulva-alueista.
 
Merkittäville tulvariskialueille tehdään tulvakartat, joista selviää minne tulva voi levitä ja millaista vahinkoa se voi aiheuttaa. Tulvakarttoja voidaan käyttää apuna tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi toiminta tulvatilanteessa, kuten teiden sulkemiset ja evakuoinnit, suunnitella mahdollisimman tehokkaasti. [[Vesistö]]ille, joissa on merkittävä tulvariskialue, laaditaan lisäksi tulvariskien hallintasuunnitelmat joiden tarkoituksena on estää ja vähentää tulvariskiä alueella. Tulvariskien hallinnan suunnittelusta vesistö- ja meren rannikon alueilla vastaa paikallinen ELY-keskus. Hulevesitulvariskien hallinta on kuntien vastuulla. <ref name="laki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100620| Nimeke = Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010}}</ref>
 
== Toiminta tulvan uhatessa ja tulvan aikana ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulva