Versio 25. maaliskuuta 2014 kello 18.24 muokkaa Kulmalukko (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 440 muokkausta p →‎Viitteet ← Vanhempi muutos		Versio 6. kesäkuuta 2016 kello 03.37 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta p clean up, typos fixed: irroi → irro, korkeaenergi → korkeaenergiai using AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Image:Photomultipliertube.svg\|thumb\|320px\|Vasemmalla säteily osuu tuikeaineeseen, jossa syntyy valofotoni. Fotoni osuu fotokatodille, josta emittoituu elektroni. Valomonistinputkessa elektroni moninkertaistuu ja aiheuttaa jännitesignaalin laitteeseen kiinnitetyyn elektroniikkaa.]] '''Tuikeilmaisin''' on [[hiukkasilmaisimet\|hiukkasilmaisin]], jolla havainnoidaan ~~korkeaenergistä~~korkeaenergiaista [[säteily]]ä. Ilmaisimen toiminta perustuu siihen, että säteilyn [[energia]] muunnetaan [[valo]]välähdykseksi, josta saadaan [[valomonistin\|valomonistimella]] havaittava [[jännite]]pulssi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Vernon Rose ja Barbara Cohrssen\| Nimeke = Patty's Industrial Hygiene\| Kappale = \| Sivu = 1368\| Selite = \| Julkaisija = John Wiley & Sons \| Vuosi = 2011\| Tunniste = ISBN 9780470769539\| Viitattu = 9.12.2012\| Kieli = {{en}}}}</ref> ==Rakenne ja toiminta== Tuikeilmaisin koostuu [[tuikeaine]]esta, [[valomonistinputki\|valomonistinputkesta]] ja laskurielektroniikasta. Tuikeaineen ja valomonistinputken on oltava suojattuna ulkopuoliselta valolta.<ref name="sharma">{{Kirjaviite \| Tekijä = Sharma\| Nimeke = Atomic And Nuclear Physics\| Kappale = \| Sivu = 265-267\| Selite = \| Julkaisija = Pearson Education India \| Vuosi = 2008\| Tunniste = ISBN 9788131719244\| Viitattu = 9.12.2012\| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuikeaine voi olla kaasumaista, nestemäistä tai kiinteää ainetta.<ref name="STUK">{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimeke = Säteily ja sen havaitseminen\| Kappale = \| Sivu = 122-123\| Selite = \| Julkaisija = STUK \| Vuosi = 2002\| Tunniste = ISBN 951-712-503-8\|Viitattu = 9.12.2012}}</ref> Valomonistinputkessa on [[fotokatodi]] ja useita [[dynodi\|dynodeita]]. Tuikeaineeseen saapunut säteilyhiukkanen virittää tuikeaineen atomeita, eli nostaa niiden [[elektroni]]n ylemmille energiatiloille. Elektronin laskeutuessa jälleen alemmalle energiatilalle atomista emittoituu [[fotoni]], jonka [[taajuus]] vastaa näkyvän valon tai [[ultraviolettisäteily]]n taajuutta.<ref name="STUK"/> Tuikeaineesta saapunut fotoni osuu valomonistinputken fotokatodille aiheuttaen [[valosähköinen ilmiö\|valosähköisen ilmiön]] ja ~~irroittaen~~irrottaen tästä elektronin. Elektronin osuessa dynodille se moninkertaistuu, jonka jälkeen elektronirypäs jatkaa matkaansa dynodilta dynodille elektronimäärän kasvaessa. Elektroniryppään aiheuttama pulssi saapuu elektroniikalle aiheuttaen jännitepulssin.<ref name="sharma"/> Verrattuna kaasutäytteisiin ilmaisimiin tuikeilmaisimen vahvuus on nopea aikatarkkuus. Tuikeilmaisin kykenee erottamaan kaksi peräkkäistä hiukkasta noin 1-5 mikrosekunnin aikavälillä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimeke =Measurement and Detection of Radiation\| Kappale = \| Sivu = 185\| Selite = \| Julkaisija = CRC Press \| Vuosi = 2010\| Tunniste = ISBN 9781420091854\| Viitattu = 9.12.2012\| Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi signaalipulssi on verrannollinen alkuperäisen säteilyhiukkasen energialle.<ref name="sharma"/> Rivi 13: ==Aiheesta muualla== {{commonscat-rivi\|Scintillation counter}} [[Luokka:Hiukkasilmaisimet]]

Ero sivun ”Tuikeilmaisin” versioiden välillä