Ero sivun ”Disko (musiikinlaji)” versioiden välillä

Yksi Suomen ensimmäisistä diskolevytyksistä oli [[Chrisse Johansson]]in suomeksi sanoittama "Rokkibaby", jonka [[Rolf Bergström]] ja Pyhimykset-yhtye levyttivät vuonna 1974. Tämän jälkeen erityyliset laulajat [[Danny]]stä [[Frederik]]iin ja [[Vicky Rosti]]sta [[Eini]]in ja [[Mona Carita]]an tekivät runsaasti diskolevytyksiä. Myös iskelmän on katsottu vastanneen diskon haasteeseen viimeistään vuonna 1977, kun [[Päivi Kautto-Niemi]] lauloi levylle täysin uudenlaisen version [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] sota-aikana säveltämästä tangosta "Liljankukka". Tämä kuvasti laajempaakin muutosta suomalaisessa viihteessä; samana vuonna Kärki siirrettiin eläkkeelle [[Finnlevy]]n kotimaisen tuotannon päällikön paikalta ja esiin astuivat seuraavan sukupolven nimet. Tasatahtia diskon suosion kanssa levisivät myös [[syntetisaattori]]t etenkin [[Jori Sivonen|Jori Sivosen]] ja [[Kari Litmanen|Kari Litmasen]] ansiosta. Sivosen esikuvana oli [[Giorgio Moroder]]in tuottama [[Donna Summer]]in diskolevy. Suomalaiset sovittajat tutkivat tarkoin myös Abban kappaleiden soinnutuksia. Samoihin vuosiin osui perinteisen [[tanssi]]lavakulttuurin hiipuminen ja pienten tanssipaikkojen katoaminen etenkin nuoren yleisön siirtyessä tanssiravintoloihin ja [[yökerho]]ihin.<ref>Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman (toim.): ''Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 293–294. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.</ref> Nykyään uutta suomalaista diskomusiikkia tekee Erityisesti Eini, jolta on 2010-luvulla tullut kaksi diskolevyä. Eini kilpaili myös vuoden 2016 Uuden Musiikin kilpailussa diskoiskelmäkappaleella Draamaa, joka pääsi finaaliin.