Ero sivun ”Ilmarako” versioiden välillä

223 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Aiheesta muualla ym
p (kh)
(Aiheesta muualla ym)
[[Image:Tomato leaf stomate 1-color.jpg|thumb|200px|Ilmarako tomaatin lehdellä.]]
'''Ilmarako''' ({{k-grc-tr|stoma, ''mon.'' stomata}}) on pieni reikä [[kasvi]]n [[lehti (kasvitiede)|lehden]] pinnassa. Kaasujen[[Kaasu]]jen vaihto ilman[[ilma]]n ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kun on valoisaa, [[hiilidioksidi]] menee sisään ja [[vesihöyry]] poistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kun [[aurinko]] laskee eikä enää ole riittävästi valoa[[valo]]a [[fotosynteesi]]ä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti [[kasvi]]lla on [[vesi|veden]] säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi, jotta fotosynteesi ei hidastu.
 
Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Siten yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, lämpötilalle[[lämpötila]]lle ja [[kasvihormoni]]lle, ja epäsuorasti herkkä myös juuriston[[juuri]]ston olosuhteille.
 
Kasveilla on sisäinen kello, ja kello vaikuttaa myös ilmarakojen toimintaan. Jos kasvi siirretään lampun alle, ilmaraot sulkeutuvat illan aikana ja avautuvat uudelleen aamulla, vaikka valoa on koko ajan. Jos kasvi siirretään pimiöön, ilmaraot avautuvat aamun aikana. Jos on valoa, ne eivät sulkeudu täydellisesti. Jos on pimeä, ne avautuvat vain osittain.
 
Ilmaraossa on reikä ja kaksi solua sen ympärillä. Nämä kaksi ”huulisolua””[[huulisolu]]a” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajista riippuen.
 
Veden haihdunta vaikuttaa myös lehden lämpötilaan, koska veden haihduttaminen kuluttaa energiaa[[energia]]a.
 
Ilman sulkeutuvia ilmarakoja kasveja olisi vain kosteilla paikoilla. Voimme nähdä ne vain [[mikroskooppi|mikroskoopin]] avulla, mutta ilmaraot vaikuttavat metsän ja viljan kasvuun ja siihen, miten säännöllisesti puutarhaa on kasteltava.
* Weyers J., Meidner H. (1990) Methods in Stomatal Research. Longman, Harlow. ISBN 0-582-03483-3.
* Willmer C., Fricker M. (1996) Stomata (2nd edition). Chapman and Hall, London. ISBN 0-412-72500-2 (HB), ISBN 0-412-57430-6 (PB).
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/ilmaraon-toiminta Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Hiilipuu: Ilmaraon toiminta]
 
[[Luokka:Yhteyttäminen]]
Rekisteröitymätön käyttäjä