Ero sivun ”Ilmarako” versioiden välillä

'''Ilmarako''' ({{k-grc-tr|stoma, ''mon.'' stomata}}) on pieni reikä [[kasvi]]n [[lehti (kasvitiede)|lehden]] pinnassa. Kaasujen[[Kaasu]]jen vaihto ilman[[ilma]]n ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kun on valoisaa, [[hiilidioksidi]] menee sisään ja [[vesihöyry]] poistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kun [[aurinko]] laskee eikä enää ole riittävästi valoa[[valo]]a [[fotosynteesi]]ä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti [[kasvi]]lla on [[vesi|veden]] säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi, jotta fotosynteesi ei hidastu.

Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Siten yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, lämpötilalle[[lämpötila]]lle ja [[kasvihormoni]]lle, ja epäsuorasti herkkä myös juuriston[[juuri]]ston olosuhteille.

Ilmaraossa on reikä ja kaksi solua sen ympärillä. Nämä kaksi ”huulisolua””[[huulisolu]]a” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajista riippuen.

Veden haihdunta vaikuttaa myös lehden lämpötilaan, koska veden haihduttaminen kuluttaa energiaa[[energia]]a.