Ero sivun ”Molekyyliseula” versioiden välillä

'''Molekyyliseula''' on huokoskooltaan yhtenäinen [[huokoisuus|huokoinen]] materiaali, jolla on suuri [[adsorptio]]kyky ja joka kykenee adsorboimaan [[molekyyli|molekyylejä]], jotka ovat kooltaan pienempiä kuin huokosten halkaisija. Molekyyliseulat luokitellaan huokoskoon mukaan mikro-, meso- ja makrohuokoisiin molekyyliseuloihin. Molekyyliseulojen materiaali on tyypillisesti joko [[zeoliitti]] tai huokoinen [[lasi]]. Molekyyliseuloja käytetään useisiin tarkoituksiin muun muassa kuivausaineena ja [[katalyytti]]nä.<ref name="kirk-othmer">Charles T. Kresge & sandeep S. Dhingra: ''Molecular Sieves, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 10.10.2014</ref><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 |Sivu =659 |Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110114515 | www =http://books.google.fi/books?id=Owuv-c9L_IMC&pg=PA659&dq=Molecular+sieve&hl=fi&sa=X&ei=0EoqVOHJHdPxaL_LgMgP&ved=0CDIQ6AEwAQ#v=onepage&q=Molecular%20sieve&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =10.10.2014 | Kieli ={{en}}}}</ref>

== Ominaisuudet ==

Molekyyliseuloilla on suuri ominaispinta-ala, minkä vuoksi niillä on suuri adsorptiokyky. Tyypillisimpiä ovat muun muassa [[vesi]], [[rikkivety]], [[hiilidioksidi]], [[ammoniakki]] ja pienikokoiset [[hiilivedyt]]. Zeoliittimolekyyliseulat adsorboivat erityisesti [[polaarinen|polaarisia]] molekyylejä kuten [[vesi|vettä]]. [[Hiili]] ja polymeerit[[polymeeri]]t adsorboivat erityisesti polaarittomia komponentteja kuten hiilivetyjä. Zeoliitit ovat happamia ja niitä käytetään tämän vuoksi happamina katalyytteinä.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="concise" /><ref name ="ullmann">Hans-Jörg Bart & Ulrich von Gemmingen: ''Adsorption, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 10.10.2014</ref>

== Käyttö ==

Tärkein molekyyliseulojen käyttökohde on veden poisto kaasuista[[kaasu]]ista ja muista nesteistä[[neste]]istä. Molekyyliseulojen avulla vettä poistetaan muun muassa maakaasusta[[maakaasu]]sta, ilmasta[[ilma]]sta, polaarisista orgaanisista yhdisteistä kuten etanolista[[etanoli]]sta ja metanolista[[metanoli]]sta ja lääkepakkauksista. Tämän ominaisuuden ja myös zeoliittien happamuuden vuoksi molekyyliseuloja käytetään myös katalyyttinä [[esteröinti]]reaktioissa. Muita katalyyttisiä prosesseja, joissa käytetään molekyyliseuloja ovat muun muassa [[alkaanit|alkaanien]] isomerointi, aromaattiset reaktiot, [[ksyleeni]]n isomerointi, [[kumeeni]]n, [[etyylibentseeni]]n ja [[p-Etyylitolueeni|p-etyylitolueenin]] valmistus. Molekyyliseuloja voidaan käyttää adsorboimaan myös muita yhdisteitä kuten rikkivetyä[[rikkivety]]ä, hiilidioksidia[[hiilidioksidi]]a ja [[tiolit|tioleita]] maakaasusta. Lisäksi niitä voidaan käyttää erottamaan haarautuneita hiilivetyjä haarautumattomista. Molekyyliseuloja, joiden huokoskoko on 3&ndash;8 Å ovat tyypillisiä kaasuseosten puhdistamiseen käytettyjä molekyyliseuloja ja huokoskooltaan hieman suurempia (8&ndash;12 Å) olevia molekyyliseuloja käytetään nesteiden kanssa. Mesohuokoisia ja makrohuokoisia molekyyliseuloja käytetään pääasiassa katalyytteinä. Molekyyliseuloja voidaan käyttää joko rakeina tai jauhettuina.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sigmaaldrich.com/chemistry/chemical-synthesis/learning-center/technical-bulletins/al-1430/molecular-sieves.html | Nimeke =Molecular Sieves | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sigma Aldrich | Viitattu =10.10.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>

== Lähteet ==