Avaa päävalikko

Muutokset

164 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:Santeri Ivalo.jpeg|thumb|200pxupright|Santeri Ivalo]]
'''Santeri Ivalo''' (vuoteen [[1907]] '''Herman Alexander Ingman''', [[9. kesäkuuta]] [[1866]], [[Sodankylä]] — [[25. tammikuuta]] [[1937]], [[Helsinki]]) oli [[kirjailija]], lehtimies ja historiantutkija.
 
Santeri Ivalon isä oli Sodankylän,[[Sodankylä]]n sittemminja Kuusamonmyöhemmin [[Kuusamo]]n kirkkoherra Herman Ingman (k. 1875)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 554}}</ref>. Ivalo tuli ylioppilaaksi [[Oulun lyseo |Oulun lyseosta]]sta vuonna 1885<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 562}}</ref>. Ivalo opiskeli historiaa. Hän oli kiinnostunut Pohjois-Suomen historiasta; vuonna 1894 hän julkaisi väitöskirjan [[Kaarle IX]]|Kaarle IX:n]] Jäämeren -politiikasta. Hän kirjoitti myös yleistajuisia historiaesityksiä. Ivalo oli [[Päivälehti|Päivälehden]] perustajia<ref name=AB/>, sen toimittajana vuosina [[1890]]–[[1900]]1890–1900 ja päätoimittajana vuosina [[1900]]–[[1904]]1900–1904. Päivälehti lakkautettiin 1904, mutta sen tilalle perustettiin 1905 [[Helsingin Sanomat]], jonka toimitukseen Ivalo kuului kuolemaansa saakka. Helsingin Sanomien päätoimittajana Ivalo oli 1918–201918–1920 ja 1932.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Heikinheimo| Nimeke = Suomen Elämäkerrasto | Vuosi = 1955 | Sivut = 332| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö}}</ref> Ivalo oli myös Helsingin Sanomien julkaisijan [[Sanoma | Sanoma Oy:n]] johtokunnan puheenjohtaja vuodeta 1927.<ref name=SK>{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Saima Harmajaan. Suomalaisten– suomalaisten kirjalijoidenkirjailijain elämäkertojaelämänkertoja | Julkaisija = Werner Söderströn Osakeyhtiö | Vuosi = 1943 | Sivut = 150}}</ref>
 
Ivalo oli [[Porvaristo|porvarissäädyn]] edustajana [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] 1904-19061904–1906. IvaloHän kuului myös useisiin lautakuntiin ja liittoihin ja oli muun muassa [[Suomen kirjailijaliittoKirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliitonKirjailijaliiton]] perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja 1888–1907<ref name=AB>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Blåfield | Nimeke = Loistavat Erkot | Sivut = 31 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-29625-6 | Vuosi = 2015}}</ref> [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterin]]n johtokunnan puheenjohtaja Ivalo oli vuodesta 1915, [[kunnanvaltuutettu|Helsingin kaupunginvaltuustonkaupunginvaltuusto]]n jäsen 1901–1906 ja 1913–1925 sekä Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja 1903–1904.<ref name=SK/>
 
Santeri Ivalo oli [[Kyösti Wilkuna]]n tavoin aikansa tunnetuimpia [[Historiallinen romaani|historiallisten romaanien]] kirjoittajakirjoittajia. Santeri IvalonHänen kaunokirjallisen tuotannontuotantonsa alkupuoli käsitteli kuitenkin hänen oman aikansa ilmiöitä realistisesarealistisessa hengessä. Avainromaanin ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena oli realismin murros 1800-luvun suomalaisessa hengenelämässä. Ivalon ensimmäistä historiallista romaania ''Juho Vesainen'', jonka maisema ja tapahtumat liittyvät Ivalon historiantutkimuksiin, pidetään hänen parhaanaan. Vuonna 1909 Ivalo ryhtyi julkaisemaan romaanisarjaa, joka [[Sakari Topelius|Sakari Topeliuksen]] ''[[Välskärin kertomuksia|Välskärin kertomusten]]'' tapaan pyrki kuvaamaan yhden suvun kautta Suomen vaiheita 1200-luvulta 1600-luvulle. Sarjaan kuuluvat romaanit ''Erämaan taistelu'' (1909), ''Viipurin pamaus'' (1911), ''Pietari Särkilahti'' (1913) ''Erämaan nuijamiehet'' (1922) ja ''Kreivin aikaan'' (1926). Ivalo kirjoitti myös näytelmiä, jotka eivät erityisemmin menestyneet. Ivalo sai [[Professori (arvonimi)|professorin]] arvon täyttäessään 70 vuotta vuonna 1936. Suomen Kirjailijaliiton kunniajäseneksi hänet valittiin 1925.<ref name=SK/>
 
Santeri Ivalo oli vuodesta 1898 alkaen naimisissa koristetaiteilija [[Ellinor Ivalo]]n (1875–1957<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ivalo Santeri & Wikström Ellinor | Osoite = http://www.jkerkkonen.com/suku/ivalo1.htm | Viitattu = 27.1.2016}}</ref>) kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs [[Asko Ivalo]]. [[Sortavala]]n diakonissalaitoksen perustaja ja johtajatar [[Jenny Ivalo]] oli Santeri Ivalon sisar, pääministeri ja arkkipiispa [[Lauri Ingman]] hänen serkkunsa. Santeri Ivalon vävy oli diplomaatti [[Risto Solanko]].<ref>''Kuka kukin on 1970'', s. 987. Helsinki: Otava, 1970.</ref>
* ''Taistelun jälkeen'' (toim., 1918)
* ''Nuori Suomi -albumit'' (toim., 1904–1926)
 
==Viitteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Wikiaineisto}}
*Vapaasti ladattavia Santeri Ivalon e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Ivalo Projekti Lönnrotilta] sekä [http://www.gutenberg.org/browse/authors/i#a31820 Project Gutenbergiltä]
*Ivalon novelleja Jatkokertomuksia-blogissa: [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/03/santeri-ivalo-morsky-vainaja.html Mörsky vainaja] (Päivälehti 1891), [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/06/santeri-ivalo-teini.html Teini] (Joulupukki 1901), [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/10/santeri-ivalo-tunti-lukusalissa.html Tunti lukusalissa] (Excelcior-kalenteri 1889) ja [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/10/santeri-ivalo-viela-siihen-mita.html Vielä siihen mitä rakkautta ...!] (Pohjola 1899).
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Ivalo, Santeri}}
[[Luokka:Suomalaiset historiallisten romaanien kirjoittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet]]
70 106

muokkausta