Ero sivun ”Edistysmielinen osuustoiminta” versioiden välillä

E-liikkeen omistamaa teollisuutta olivat rakennuskunta Hakan ja kirjankustantamo Tammen ohella puoli tusinaa lihanjalostamoa ympäri Suomen (Oulu 1944, Lahti 1948, Kuopio 1949, Vaasa 1950, Turku 1953 ja Kuopio 1957), kalanjalostamo Kontio & Kontio (1944), Helsingin margariinitehdas (1930) ja makaronitehdas (1946, vuodesta 1960 Hämeenlinnassa), Hämeenlinnan keksitehdas, Helsingin kahvipaahtimo (1927), kaksi myllyä (Helsinki 1936 ja Hämeenlinna 1956), perunajauhotehdas (1937–1959 Tampereella, 1959–1968 [[Vähäkyrö|Vähässäkyrössä]]) ja mallastehdas (vuoteen 1968 asti Tampereella).<ref>Kallenautio 1992, s. 198–204, 330.</ref> E-liikkeen elintarviketuotantoon kuuluivat myös paikallisosuuskauppojen leipomot ympäri maata, joita oli enimmillään sata vuonna 1964. Monet niistä nousivat paikkakunnillaan suosioon niin, että E-liikkeestä leipää ostivat nekin jotka eivät muuten aatteellisista syistä liikettä suosineet<ref>Kallenautio 1992, s. 170.</ref>. Osuusliikkeillä oli myös pieniä virvoitusjuomatehtaita, joillakin myös pesula ja halkosaha<ref>Kallenautio 1992, s. 175.</ref>. Tuotannon arvoltaan suurin osuusliikkeiden teollisuustoimiala oli kuitenkin meijeritoiminta, jonka osuus 1960-luvun puolivälissä oli 55 prosenttia. Osuusliikkeiden meijereitä oli tuolloin 18, ja lisäksi OTK omisti kolme meijeriä.<ref>Kallenautio 1992, s. 169.</ref> E-liike kuitenkin luopui meijeritoiminnasta 1970-luvun alkupuolella.<ref>Kallenautio 1992, s. 330.</ref>