Ero sivun ”Edistysmielinen osuustoiminta” versioiden välillä

→‎Teollisuuslaitoksia: osuusliikkeiden teollisuus tarkemmin
(→‎Teollisuuslaitoksia: osuusliikkeiden teollisuus tarkemmin)
{{Pääartikkeli|[[Osuustukkukauppa#Oma tuotanto]]}}
E-liikkeen omistamaa teollisuutta olivat rakennuskunta Hakan ja kirjankustantamo Tammen ohella puoli tusinaa lihanjalostamoa ympäri Suomen (Oulu 1944, Lahti 1948, Kuopio 1949, Vaasa 1950, Turku 1953 ja Kuopio 1957), kalanjalostamo Kontio & Kontio (1944), Helsingin margariinitehdas (1930) ja makaronitehdas (1946, vuodesta 1960 Hämeenlinnassa), Hämeenlinnan keksitehdas, Helsingin kahvipaahtimo (1927), kaksi myllyä (Helsinki 1936 ja Hämeenlinna 1956),
Tampereen perunajauhotehdas (Oy Peruna, 1937, vuodesta 1959 [[Vähäkyrö|Vähässäkyrössä]]), sekä meijerit [[Humppila]]ssa ja [[Perniö]]ssä.<ref>Kallenautio 1992, s. 198–204.</ref> E-liikkeen elintarviketuotantoon kuuluivat myös kymmenet paikallisosuuskauppojen leipomot ympäri maata, joita oli enimmillään sata vuonna 1964. Monet niistä nousivat paikkakunnillaan suosioon niin, että E-liikkeestä leipää ostivat nekin jotka eivät muuten aatteellisista syistä liikettä suosineet<ref>Kallenautio 1992, s. 170.</ref>. Osuusliikkeillä oli myös meijereitä ja pieniä virvoitusjuomatehtaita, joillakin myös pesula ja halkosaha<ref>Kallenautio 1992, s. 175.</ref>. Tuotannon arvoltaan suurin osuusliikkeiden teollisuustoimiala oli kuitenkin meijeritoiminta, jonka osuus 1960-luvun puolivälissä oli 55 prosenttia. Osuusliikkeiden meijereitä oli tuolloin 18, ja lisäksi OTK omisti kolme meijeriä.<ref>Kallenautio 1992, s. 169.</ref>
 
OTK:lla oli Hämeenlinnan rehutehdas, teknokemian tehdas, Tampereen tulitikkutehdas (1926) ja kalustetehdas [[Sotka (yritys)|Sotka]] Lahdessa (perustettu 1958).
100 000

muokkausta