Ero sivun ”Etanoli” versioiden välillä

17 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
korjattu linkki täsmennyssivuun eetteri using AWB
(Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 109.240.144.195) ja palautettiin versio 15714130, jonka on tehnyt Styroks: etanoli kai se päihde on, eivät alkoholijuomat)
p (korjattu linkki täsmennyssivuun eetteri using AWB)
}}
 
'''Etanoli''' eli '''etyylialkoholi''' on [[Primäärinen alkoholi|primäärisiin alkoholeihin]] kuuluva väritön, tulenarka ja [[antiseptiikka|antiseptinen]] [[neste]]. [[Alkoholijuoma|Alkoholijuomissa]] käytettävä etanoli on useimmissa maissa sosiaalisesti hyväksytty [[Nautintoaine|nautinto-]] ja [[Huumausaine|huumausaine]]. Alkoholijuomien käytön laillisuus vaihtelee maittain täysin laillisesta täydelliseen [[kieltolaki]]in.<ref>Etanoli; Esa R. Korpi: Farmakologia ja toksikologia. 7. p, Kustannus Oy Medicina, 2007. ISBN 978-951-97316-3-6. [https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/25.pdf 6. painoksen verkkoversio]</ref> Teolliseen käyttöön tarkoitettu etanoli eli sprii [[denaturointi|denaturoidaan]] eli tehdään juomakelvottomaksi.
 
== Kemia ==
==Etanolin metabolia==
 
Etanolia hapettaa elimistössä [[Asetaldehydi|asetaldehydiksiasetaldehydi]]ksi (eli etanaaliksi) [[alkoholidehydrogenaasi]], joka on muun muassa maksassa toimiva entsyymi. Etanaalin muuttumista [[asetyylikoentsyymi-A|asetyylikoentsyymi-A:ksi]] puolestaan katalysoi [[aldehydidehydrogenaasi]], jonka toiminnan kautta etanoli saadaan [[sitruunahappokierto]]on, energiaa tuottavaan muotoon.<ref name="korpi">Korpi ER, Etanoli, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p, ss. 427-438. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3. [https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/25.pdf 6. painoksen verkkoversio]</ref> Kehoon kerääntyvä asetaldehydi aiheuttaa useita etanolin nauttimisesta aiheutuvia epämiellyttäviä oireita, jotka korostuvat aldehydidehydrogenaasin estäjän [[disulfiraami]]n (ns. antabus) vaikutuksesta. Puhdas etanoli sisältää energiaa 7&nbsp;kcal/g eli 29,3&nbsp;kJ/g.
 
==Etanolin vaikutukset päihteenä==
 
== Lääkekäyttö ==
Etanolilla on melko vähän lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Sitä käytetään [[Desinfiointi|desinfiointiindesinfiointi]]in 70 prosentin liuoksena, joidenkin lääkeaineiden saattamiseen liuosmuotoon (10–15&nbsp;%), sekä [[metanoli]]n ja [[etyleeniglykoli]]n aiheuttamissa myrkytyksissä, koska se estää niiden normaalin [[metabolia]]n haitallisiksi aineiksi, metanolin formaldehydiksi ja etyleeniglykolin oksaalihapoksi.<ref>Kivistö KT, Olkkola KT, Alkoholien ja syanidien aiheuttamat akuutit myrkytykset, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p, ss. 1137-1140. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3. Myös verkossa [http://www.medicina.fi FarmToks]</ref>
 
== Laadut ==
| align="right" | '''1 565''' || align="right" | '''813'''
|-----|-
| colspan=9 align=left | <small>* 100 litraa bioetanolia = 79,62 &nbsp;kg</small>
|}
 
[[Ottomoottori]]ssa on mahdollista käyttää polttoaineena etanolia. Etanolin [[oktaaniluku]] ja sitä myötä [[puristuskestävyys]] on huomattavasti [[bensiini]]ä parempi (väkiviinalla 110, [[E85 (polttoaine)|E85:llä]] 106), mikä mahdollistaa puristussuhteen nostamisen kertoimeen 12. Korkea [[puristussuhde]] parantaa moottorin [[hyötysuhde]]tta. Lisäksi polttoaineen sisältämän [[happi|hapen]] ansiosta [[moottori]]n [[teho]]n tuotto kasvaa bensiiniin verrattuna. Etanolin [[lämpöarvo]] on kuitenkin huomattavasti bensiiniä alhaisempi (etanolin 26,8 MJ/kg, moottoribensiinin 43,0 MJ/kg), minkä vuoksi litramääräinen kulutus kasvaisi lähes puolella, ellei moottorin hyötysuhde paranisi. Sen sijaan 95E:n lämpöarvo on 42,19 MJ/kg ja gasoholin eli E10:n lämpöarvo puolestaan 41,38 MJ/kg.<ref name=Tielii/> [[Valtion teknillinen tutkimuskeskus|Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen]] arvion mukaan litrakulutus kasvaa 25–40&nbsp;% etanolipitoisuudesta riippuen, kun on kyse E85, jossa 50-85&nbsp;% etanolia.<ref name=Vtt/>
 
Teknisesti etanolia on mahdollista lisätä joko bensiinin joukkoon tai käyttää sellaisenaan. Moottoriin tehtävät muutokset ovat vähäisiä, mutta etanolin vaatiman korkeamman [[höyrystymislämpö|höyrystymislämmön]] ja alhaisemman höyrynpaineen vuoksi moottorin käynnistäminen 100%:lla etanolilla reippaalla pakkasella kylmänä vaikeutuisi merkittävästi, joten puhdasta etanolia ei käytetä polttoaineena maissa, joissa ilmasto ei nykytekniikalla suosi tätä. Käytännössä kylmässä ilmastossa myydään 15/85 sekoitussuhdetta bensiini/etanoli jolloin polttoaineesta johtuva käynnistys ongelma kierretään (RE85). Talvilaadun etanolipolttoaineeseen lisätään helposti haihtuvia ja palavia yhdisteitä, kuten [[eetteriDietyylieetteri|eetteriä]]ä tai [[pentaani]]a. Etanolin valmistaminen käymisprosessin kautta esimerkiksi [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaista]] on teknisesti varsin helppo toteuttaa, mutta törmää [[suomi|Suomessa]] lainsäädännöllisiin ongelmiin sekä liikennepolttoaineiden verotuksen että [[laki|alkoholilainsäädännön]] osalta. Etanolin valmistaminen liikennepolttoaineeksi ei toisaalta ole myöskään käyttäjän kannalta toistaiseksi taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto nykyisillä polttoaineiden hinnoilla ja verokohtelulla Euroopassa, mutta kansantaloudelliset näkökohdat saattavat johtaa sen suosimiseen.
 
Etanolin vaihtoehto polttoaineena on [[metanoli]] helpomman ja halvemman valmistuksen ansiosta. Metanolin haittapuoli on sen myrkyllisyys. Ihminen sietää elimistöön joutunutta etanolia paljon paremmin kuin moottoribensiiniä tai metanolia.
13 002

muokkausta