Ero sivun ”Martin Scorsese” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
333jiata (keskustelu | muokkaukset)
typo
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 35:
'''Martin Scorsese''' (s. [[17. marraskuuta]] [[1942]] [[Queens]], [[New York (osavaltio)|New York]], [[Yhdysvallat]]) on [[Oscar-palkinto|Oscar-palkittu]] yhdysvaltalainen [[elokuvaohjaaja]] ja -tuottaja.
 
Scorsese voitti vuoden 2006 [[Parhaan ohjauksen Oscar-palkinto|parhaan ohjaajan Oscarin]] elokuvalla ''[[The Departed]]'', oltuaan aiemmin ehdokkaana yhteensä seitsemän kertaa. Scorsesen tunnetaan myös muun muassa elokuvista ''[[Taksikuski]]'' (1976), ''[[Kuin raivo härkä]]'' (1980) ja ''[[Mafiaveljet]]'' (1990), joissa kaikissa näyttelee [[Robert De Niro]]. ''Mafiaveljistä'' Scorsese sai muun muassa [[Parhaan ohjauksen Bafta-palkinto|parhaan ohjauksen [[BAFTA]]Bafta-palkinnon]]. Muita Scorsesen ja De Niron elokuvia ovat ''[[Sudenpesä (vuoden 1973 elokuva)|Sudenpesä]]'' (1973), ''[[New York, New York]]'' (1977), ''[[Koomikkojen kuningas]]'' (1983), ''[[Cape Fear]]'' (1991) ja ''[[Casino (elokuva)|Casino]]'' (1995).
 
== Ura ==
Rivi 41:
Scorsese valmistui [[New Yorkin yliopisto]]sta maisteriksi vuonna 1966. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa ''[[Kuka kolkuttaa ovelleni]]'' (1967) oli opiskelijatuotanto, joka pääsi rajoitettuun teatterilevitykseen. Se sai joitakin positiivisia arvosteluita, joista huomattavin oli nuoren [[Roger Ebert]]in arvostus.<ref name="raymond">Raymond.</ref> Elokuvassa esiintyi myös opiskelija [[Harvey Keitel]], joka tulisi näyttelemään useassa Scorsesen elokuvassa, ja sen leikkasi [[Thelma Schoonmaker]], josta tuli Scorsesen pitkäaikainen yhteistyökumppani.<ref name="AMG">Ankeny.</ref>
 
ScroseseScorsese opetti elokuvaa hetken New Yorkin yliopistossa, jossa hänen oppilaitaan olivat muun muassa [[Oliver Stone]] ja [[Jonathan Kaplan]]. Hän julkaisi vuonna 1970 dokumenttielokuvan ''[[Street Scenes]]'', jossa hän kuvasi opiskelijaprotesteja, joissa vastustettiin Yhdysvaltain hyökkäystä Kambodžaan. Tämän jälkeen Scorsese lähti New Yorkista [[Hollywood]]iin.<ref name="AMG"/> Hän toimi leikkaajana 1970-luvun alussa dokumenttielokuvissa ''[[Woodstock – 3 päivää rauhaa, rakkautta, musiikkia]]'', ''[[Medicine Ball Caravan]]'' ja ''[[Elvis kiertueella]]''.<ref name="raymond"/>
 
Scorsesen toinen täyspitkä ohjaus oli ''[[Vapauden verinen laulu]]'' (1972). [[Leonard Kastle]]n lopulta ohjaamassa vuoden 1969 elokuvassa ''[[Kuherruskuukausimurhaajat]]'' Scorsese oli ehtinyt toimia vain viikon ohjaajana ennen potkuja.<ref name="raymond"/> Hän käytti samaa teknistä henkilökuntaa ensimmäisessä menestyselokuvassaan ''[[Sudenpesä (vuoden 1973 elokuva)|Sudenpesä]]'' (1973) kuin oli käyttänyt ''Vapauden verisessä laulussa''. ''Sudenpesä'' oli omaelämäkerrallinen draamaelokuva, jossa Scorsese käytti ensimmäisen kerran useita hänelle tunnusomaisia piirteitä: Elokuvassa oli ulkopuolisia antisankareita, epätavallisia kamera- ja leikkaustekniikoita, uskonnollisen elämän ja gansterielämän välisiä ristiriitoja ja eloisaa populaarimusiikin käyttöä. ''Sudenpesä'' oli myös Scorsesen ensimmäinen elokuva [[Robert De Niro]]n kanssa.<ref name="AMG"/>
Rivi 70:
New Yorkin soraiseen nykyilmapiiriin Scorsese palasi elokuvassa''[[Bringing Out the Dead]]'', jonka pääosassa oli [[Nicolas Cage]] uupuneena hoitajana. [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissotaa]]n sijoittunut ''[[Gangs of New York]]'' (2002) New Yorkin jengeistä oli ollut Scorsesen ajatuksissa jo noin 25 vuoden ajan. Se sai useita Oscar-ehdokkuuksia muttei voittanut yhtään. Elokuvaa oli ollut käsikirjoittamassa [[Kenneth Lonergan]], jonka esikoisohjauksen ''[[Väärät ystävät]]'' (2000) Scorsese oli tuottanut.<ref name="AMG"/>
 
''Gangs of New Yorkissa'' ja ScrosesenScorsesen seuraavassa elokuvassa ''[[Lentäjä (elokuva)|Lentäjä]]'' (2004) oli pääosissa [[Leonardo DiCaprio]], josta on tullut 2000-luvulla Scorsesen luottonäyttelijä. ''Lentäjässä'' DiCpario näytteli monimiljonääri [[Howard Hughes]]ia, jonka nuoruudenvuosiin elokuva keskittyy. Vuonna 2004 Scorsese teki ääniroolin animaatioelokuvassa ''[[Hain tarina]]''.<ref name="AMG"/>
 
=== Viimein Oscar-palkinto ===
Rivi 80:
 
== Yksityiselämä ==
Scorsese on ollut naimisissa viidesti. Hänen ensimmäinen vaimo oli yliopistoaikainen kumppaninsa Laraine Marie Brennan, jonka kanssa hän oli naimisissa 1965–1971. Scorsesen toinen vaimo oli toimittaja [[Julia Cameron]] ja kolmas vaimo näyttelijä [[Isabella Rossellini]], joka on Scorsesen suosikkiohjaajiin kuuluvan [[Roberto Rossellini]]n tytär. Scorsesen ja Rosselinin liitto kesti 1979–1982. Scorsese meni vuonna 1985 naimisiin tuottaja [[Barbara De Fina]]n kanssa. He erosivat vuonna 1991. ScrosesenScorsesen viides vaimo on Helen Morris, jonka kanssa hän meni naimisiin heinäkuussa 1999. Scorsesella on kolme tytärtä, Catherine syntyi ensimmäisestä liitosta Laraine Brennanin kanssa, Domenica liitosta Julia Cameronin kanssa ja kolmas tytär Francesca syntyi marraskuussa 1999.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/films/features/martin-scorsese-in-conversation-guilt-trips-of-the-great-director-9000873.html| Nimeke = Martin Scorsese in conversation: Guilt trips of the great director| Tekijä = Aftab, Kaleem| Julkaisu = The Independent| Ajankohta = 13.12.2013| Viitattu = 24.5.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Tyyli ja merkitys ==
Scorsese on aikansa tunnetuimpia elokuvantekijöitä, ja hän oli suurelta osin määrittelemässä Yhdysvaltaistayhdysvaltalaista modernia elokuvaa 1970- ja 1980-luvuilla.<ref name="AMG"/> ScroseseScorsese on usein ilmaissut rakkautensa [[Klassinen Hollywood-elokuva|klassista Hollywood-elokuvaa]].<ref>Armstrong et al, s. 496.</ref> Sen lisäksi häneen ovat vaikuttaneet [[Ranskalaisen elokuvan uusi aalto|ranskalaisen elokuvan uusi aalto]] ja New Yorkin 1960-luvun lopun [[underground]]-liike.<ref name="AMG"/>
 
Scorsese tuntee syvällisesti elokuvan historiaa ja tukee sekä yhdysvaltalaisen että kansainvälisen elokuvan säilyttämistä.<ref name=alanen612>Alanen, s. 612.</ref> Hän perusti 1990 [[The Film Foundation]]in, jonka päämääränä on suojella ja säilöä elokuvan historiaa. Sen alaisuudessa toimiva [[World Cinema Project]] on entisöinyt elokuvia yli 18 eri maasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.film-foundation.org/mission-statement| Nimeke = Mission Statement| Julkaisija = The Film Foundation| Viitattu = 24.5.2015| Kieli = {{en}}}}</ref>